31 toukokuuta 2010

Kula Shaker tulee taas



Kuka muistaa Kula Shakerin? 1990-luvun puolivälissä Crispian Millsin johtama intialaisvaikutteinen retrobändi oli Brittipop-ilmiön tärkeimpiä nimiä: debyyttilevy K myi yli miljoona kappaletta ja bändi esiintyi jopa Oasiksen valtavilla Knebworthin-keikoilla. Kakkosalbumi Peasants, Pigs & Astronauts ei laadukkuudestaan huolimatta jaksanut kuitenkaan innostaa yleisöä enää vuonna 1999 ja bändi hajosi trendilehtien haukkumana hylkiönä.

Kula Shakerin toinen tuleminen alkoi hieman yllättäen vuoden 2005 paikkeilla ja kulminoitui paria vuotta myöhemmin oikein mainioon Strangefolk-levyyn, jolla itämaiset elementit oli jätetty vähemmälle ja bändistä viritetty ennemminkin Beatles-tyylinen, helisevän harmoninen melodiatehdas. Eihän sellaisesta voi olla pitämättä!

Strangefolkin jälkeen Kula Shaker on ollut taas muutaman vuoden melko hiljaa. Hiljaisuus päättyy kuitenkin kesäkuun lopussa julkaistavaan albumiin Pilgrim's Process ja singleen Peter Pan R.I.P. jonka video on katsottavissa yllä. Peter Pan R.I.P. kuulostaa hieman Beatlesin Eleanor Rigbyltä, mutta siinä on myös omaperäisiäkin elementtejä (ja etenkin loppupuolen "Pete P. / R.I.P."-huudahdukset koskettavat minua henkilökohtaisesti). Crispian Mills on edelleen yksi tämän genren miellyttävimmistä laulajista; hänen äänessään on jotain sisäsyntyistä vaivattomuutta, joka tekee kappaleista mukavan rullaavia.

Suuri yleisö ei Kula Shakeria enää muista, mutta bändillä on vankkumattoman lojaali kulttisuosio ympäri maailmaa. Kenties jonain päivänä yhtyeen kokee arvonpalautuksen vielä valtamedioissakin.

Tässä muutama nostalginen Kula Shaker -muisto:


Govinda, 1996



Hey Dude, 1996 (Muistan, kun tämä oli television Summeri-ohjelman kesän ensimmäinen video vuonna 1997. Edelleen biisi kuulostaa kesältä!)


Shower Your Love, 1999 (Tämäkin on käytännössä täydellinen kesäbiisi.)


Shadowlands, 2007 (Tämä on mielestäni Strangefolk-albumin kirkkain helmi. Loistava bassolinja.)

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuskinpa kukaan aikalaisista brittipoppareista on Kula Shakeria varsinaisesti unohtanut. Ne ekan levyn hitit on edelleen iskeviä esityksiä, kun kuulolle päätyvät. Itselleni kakkoslevy oli tuoreeltaan valtava pettymys, ja niinpä en bändin 2000-luvun tekosia ole rohjennut seurata lainkaan. Voisi kyllä joskus yrittää.

Pekka kirjoitti...

Melkeinpä samat sanat kuin yllä. Hey Dude ja Tattva taitavat loppujen lopuksi päästä aika korkealle itselleni tärkeiden ysäribiisien listalla. Uusi biisi kuulosti sen verran mukavalta, että pitääkin heti kokeilla Strangefolkia.

Pete P. kirjoitti...

Totta, ei kai bändi ole keneltäkään onneksi täysin unohtunut. Ei edes ihan perusihmisiltäkään: laitoin viime viikolla töissä K-levyn soimaan ja se herätti heti kysymyksiä, mm. "Onks tää Kula Shaker? Onko tässä Tattva?". :-D

Anonyymi kirjoitti...

Hush - mikä tulkinta!

t: lokaali

Pete P. kirjoitti...

Sekin on loistava ja hyvin kesäinen, totta.

Anonyymi kirjoitti...

Kula Shakerin K on mielestäni yksi ysärin parhaiten säilyneistä brittipop-albumeista, vaikka sille aikanaan "tiedostavissa" piireissä hieman naureskeltiin. Se on jopa soundeiltaan edelleen melko ajaton ja freesi.

Samoin on ollut hienoa huomata, että kyseinen bändi on onnistunut tekemään comebackinsä jälkeen kaksi onnistunutta levyä. Uusimpaan en ole vielä ehtinyt kunnolla tutustua, mutta Strangefolk sisältää pari uskomattoman kaunista biisiä (Shadowlands, Fool that I am). Vaikka KS rokkaa hiton kovaa, niin parhaimmillaan Mills on mielestäni biisinkirjoittaja ollut aina nimenomaan tunnelmanluojana.

Pete P. kirjoitti...

100% samaa mieltä sun kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno bändi johon hurahdin totaalisesti 90-luvulla. Pyörähtivät lopulta Suomessakin (Tavastia)- hieno keikka. Toivottavasti "Kula Shaker tulee taas" ja ryminällä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...