Vaikka kaupungissa puhalsikin eilen syksyisen viileä tuuli, omalta osaltani päivä oli täynnä läkähdyttävää sekasortoa.Tarkoitus oli mennä illalla syömään ja elokuviin. Hyvin yksinkertainen ja yleensä erittäin toimiva suunnitelma siis. Mutta jostain syystä yksinkertaistenkin suunnitelmien toteuttaminen osoittautui eilen hyvin hankalaksi.
Keskuskadun italialainen La Famiglia on aiemmilla käynneillä ollut erittäin mukava ravintola: annokset ovat isoja ja maukkaita, palvelu on rentoa ja mukavaa ja ympäristö on rauhallinen ja miellyttävä.
Eilenkin itse ruoka oli erittäin hyvää (ja seura parasta mahdollista), mutta tarjoilijan kanssa oli ongelmia enemmän kuin tarpeeksi. Tilausten ottaminen kesti ikuisuuksia, vesi saapui pöytään vasta juuri ennen alkuruokaa ja leipä vasta juuri ennen pääruokaa, viinin väitettiin olevan loppu vaikkei se ollut, annokset meinasivat mennä vääriin pöytiin, laskua piti odottaa toinen ikuisuus... siis oikeastaan kaikki, mikä tarjoilijan hommissa voi mennä pieleen, meni pieleen.
En yleensä välitä pienistä mokista, varsinkaan jos niitä on vain vähän ja niistä esitetään pahoittelut, mutta eilinen illallinen oli jo sen tasoinen sekoilusuma, että jouduin pyytämään kyseistä tarjoilijaa hakemaan ravintolapäällikön pöytäämme. Tässäkin oli vaikeuksia, sillä ensialkuun tarjoilija vain toi pöytään standardi-palautelappusen ja kuulakärkikynän. Kun ilmaisin, etten ollut tähän oikein tyytyväinen vaan haluaisin nimenomaan keskustella johtotason kanssa kasvokkain, tarjoilija osoitti ylimalkaisesti kohti ravintolasalia ja käski minua itse etsimään ravintolapäällikön. Lopulta kuitenkin saimme paikalle kohteliaan esimiesnaisen joka esitti vilpittömät pahoittelut ja napsaisi laskusta puolet pois. Se oli mielestäni erittäin kohtuullista ja aion varmasti ruokailla La Famigliassa vielä uudelleenkin.
Mutta koska ruokailu oli näistä tapahtumista johtuen venynyt jonkin verran, jouduimme kipittämään Tennispalatsiin melko kovalla kiireellä. Pepsin-oston ja tuskallisen "epätuottoisan" vessakäynnin jälkeen (ongelmia aiheuttava yhdistelmä) huomasimme, että leffalippumme olivat itse asiassa Kinopalatsiin. Siis nopeasti taksiin Presidentti-hotellin edestä ja kahden korttelin ja €10:n matka Kaisaniemenkadulle. Ehdimme saliin juuri, kun valot pimenivät.
Yön Ritari oli kyllä ajatuksia herättävä, monipuolinen ja kiinnostava elokuva, mutta hyvin pitkä. Hollywood-elokuvien keskipituus tuntuu nykyään tosiaankin huitelevan kahden ja puolen tunnin paikkeilla... Yön Ritarissa oli erinomaisia elementtejä ja fiksu tarina, mutta silti pidin ehkä edellisestä Batman Begins -elokuvasta aavistuksen verran enemmän. Se oli hieman vähemmän mahtipontinen ja jotenkin "realistisempi".
MP3: Elbow - Back To Black (Amy Winehouse cover) [lähde]
Tekstit
5 kommenttia:
La Famiglia on onnistunut keskinkertaisuudellaan vakuuttamaan, etten jaksa enää mennä kokemaan: huonoa pöydän paikkaa etukäteisvarauksesta huolimatta (2x), mikrossa käräytettyä chorizoa tai tarjoilijaa joka ei tiedä mitä kauden sorbetissa on keskellä kautta.
Muutama visiitti riitti.
t: lokaali
Hmm, mun kaikki aiemmat kokemukset on olleet aika hyviä. Ilmeisesti vähän sattumasta kiinni siis. :-S
Munkin La Famiglia käynti jäi ainoaksi. Nyrpeä ja hidas palvela sekä keskinkertainen ruoka eivät houkuttele palamaan.
Isäni tykkää viedä minua ja siskojani jostain syystä La Famigliaan syömään. Olen edellisten kommentoijien kanssa samaa mieltä siitä, että ruoka kyllä on kovin keskinkertaista (suklaakakku tosin on hyvää, mutta milläpä sen voisi pilata). Huonoa palvelua sitä vastoin ei ole sattunut kohdalle. Kerran pöytään tosin tuotiin väärä annos, joka vaihdettiin kyllä välittömästi pyydettäessä, mutta mitään hyvitystä, kuten ilmaista kahvia, ei tarjottu toisin kuin monessa muussa paikassa olisi todennäköisesti tehty.
La Famiglian kellarinpuoli (pizzaa ja pihvejä) on osoittaitunut parilla käynnillä vaivan arvoiseksi.
Yläkerrassa sen sijaan palvelu on poikkeuksetta ollut hidasta ja nihkeää. Ruokavalinnoista voi yleensä syyttää itseä, mutta pastan arrabiata-kastike oli onnistuttu totaalisesti pilaamaan.
Ja kun ruoassakaan ei ole kehumista, niin eipä enää ole aikomusta yläkerrassa einehtiä.
Lähetä kommentti