Tiesin kyllä jo ennestään, ettei Ruonansuun huumori ole aivan kansainvälisiä kriteerejä täyttävää, mutta se, miten järkyttävän huonoa se onkaan, tuli kyllä melkoisena yllätyksenä. Jopen sketsit ovat täysin oman käsityskykyni ulkopuolella – en vain kuollaksenikaan keksi, mikä niissä pitäisi olla hauskaa. Mitä ihmeen pointtia on imitoida Pokka pitää -televisiosarjaa, ja vielä kököllä englannilla? Juttu olisi ehkä sivaltanut ajankohtaisuudellaan koulun kevätjuhlassa vuonna 1996, mutta nyt siinä ei kyllä ollut päätä eikä häntää.
Kenties kyseenalaisin Jopen esittämistä hahmoista oli kuitenkin tummaihoinen baarimikko, joka puhui puoliksi muka-amerikkalaisella aksentilla ja puoliksi imitoi Martti Ahtisaarta, ja jonka punchline oli "Obama, Alabama!" Onko kukaan kertonut Jopelle, että nyt ei enää eletä Pekan ja Pätkän aikoja ja että kasvojen mustaaminen on vuonna 2011 melkoisen arveluttavaa?
Lopuissa sketseistä oli enimmäkseen erilaisia rappioalkoholisteja (yksi veneessä, yksi rullaportailla), superajankohtaisia imitaatioita (Elvis, hei?) ja ruotsalaisille vinoilua. Melkoisen oivaltavaa ja freesiä!
Miten Jope voi vielä pysyä valtakunnallisessa ruudussa tällaisilla ansioilla? Onko suurten ikäluokkien syvien rivien maku tällainen? Eikö Jopea itseään hävetä?
(Itse asiassa tässä piilee syy, miksi haluan asiasta kirjoittaa. Tunnen loppujen lopuksi sympatiaa Jope Ruonansuuta kohtaan. Hänen ohjelmansa ovat aivan karmeaa tuubaa, mutta hän on luultavasti ihmisenä aivan mukava. Säälin aina kaikkia surkeita suomalaisia esiintyjiä ja toivon, että he pärjäävät elämässään, vaikka heidän tuotoksensa ovatkin hirveitä. Sama pätee myös esimerkiksi Yön Olli Lindholmiin: en vihaa mitään musiikkia enempää kuin Yön matalaotsaista mollissarypemisjollotusta, mutta toisaalta olen iloinen siitä, ettei Lindholmin enää tarvitse tehdä siivoojan töitä Tampereella. Olenko liian kiltti ihminen?)
Tekstit
3 kommenttia:
Mun mielestä pelottavinta on, että Jopesta pitää jopa mun ikäiset Helsingissä asuvat tyypit. Hokemahuumori toimii Suomessa, valitettavasti.
Jotenkin mun mielestä on kanssa todella kuvaavaa Jopen ajantajuttomuudessa se, että hän jaksaa edelleen toitottaa, ettei stand up-komiikka toimi Suomessa. Klubeja loppuunmyyvät koomikot ovat varmaan samaa mieltä.
Huh, toi kuulostaa jo kyllä yllättävältä, että nuoretkin tykkää... Erikoista.
Eikö Jope sitten itse ole stand-up -koomikko? Jollain tapaa? Tai siis ei tietenkään oikeasti tyyliltään, mutta klubeillahan sekin esiintyy? Ihme menoa.
Njoo, minusta Jopen ensimmäiset tuotantokaudet olivat jopa ihan hauskoja, nykyäänhän ohjelma on kieltämättä luokaton.
Katsoin joku kuukausi sitten jonkun ohjelman, jossa miestä haastateltiin ja vaikutti tosiaan sympaattiselta. Sääli sinänsä.
Lähetä kommentti