22 lokakuuta 2008

7 faktaa minusta

Tämä on niitä "meemejä". Kiitos Amoenalle haasteesta. Tässä säännöt:

1. Link to your tagger and list these rules on your blog.
2. Share 7 facts about yourself on your blog - some random, some weird.
3. Tag 7 people at the end of your post by leaving their names as well as links to their blog.
4. Let them know they have been tagged by leaving a comment on their blog.

Eli kerron seitsemän satunnaista faktaa itsestäni:

1. Pidän todella paljon apteekeista. Apteekeissa on jotenkin kliinisen siisti tunnelma, puhdas tuoksu ja asiallinen valo. Eriväriset ja -muotoiset lääkepaketit ovat kiinnostavia. On hauska ajatella, että apteekista löytyy ratkaisu lähes kaikenlaisiin vaivoihin; sellaisiinkin, joihin ei edes ajattelisi olevan lääkettä. Apteekeissa on pillereitä, tabletteja, voiteita, geelejä, liuoksia, nesteitä ja kaikenlaisia muita jännittäviä asioita. Suurissa apteekeissa, kuten esimerkiksi Forumia vastapäisessä Yliopiston Apteekissa, on ympäri apteekin kattoa kulkevat putkistot, joiden sisällä reseptilääkkeet suihkivat erityisissä kuljetuskapseleissa alakerran varastosta yläkerran apteekintädeille. Se on jotenkin futuristista. Ulkomaillakin haluan aina käydä paikallisissa apteekeissa ihmettelemässä outoja apteekkiasioita. Periaatteessa haluaisin apteekkiin ainakin kesätöihin, mutta en tietenkään voi päästä, kun en opiskele alaa.

2. Käytän omassa vessanpöntössäni aina veden siniseksi värjäävää raikastinta. Siitä tulee jotenkin freesi ja "hotellimainen" vaikutelma. Sinisestä pöntönvedestä on tullut minulle jo defaultti, ja muissa vessoissa hätkähdänkin aina toisinaan sitä, että vessan vedestä tulee... keltaista.

3. Joskus sateisina lauantai- (tai muuten vapaa-) aamuina satun kävelemään keskustassa Kaivokadulla sijaitsevan Mr. Pickwick -pubin ohi ja ajattelen, että olisi kiva viettää siellä iltapäivä olutta juoden. Tätä tapahtuu siis vain harmaina ja sateisina viikonloppuaamupäivinä. Jostain syystä ajatus houkuttaa minua, vaikka tiedän, että siitä seuraisi varmasti vain hyvin ankea päivä: tulisi ulos pubista vaikkapa joskus klo 17 ja ulkona sataisi ja olisi itse vähän humalassa ja koko ilta olisi silti vielä edessä. Se ei varmastikaan olisi kovin hauskaa, mutta silti sateiset viikonloppuaamut herättävät mielessäni tämän ajatuksen.

4. Huijaan joskus last.fm-statuksessani. Joskus jos kuuntelen esimerkiksi Oasiksen tai The Beatlesin levyä ja siirrynkin levynkuuntelusta joihinkin muihin puuhiin, esimerkiksi televisiota katsomaan, hiljennän vain tietokoneen äänen mutta jätän levyn soimaan, jotta last.fm-tilastoissani näille artisteille tulisi enemmän soittokertoja. Eli kappaleet siis tilastoituvat, vaikka en kuuntele niitä. En tiedä, mitä tämä hyötyä tästä on yhtään kenellekään, mutta silti joskus teen niin. En usein, kuitenkaan.

5. Ehkä edelliseen liittyen, kerron joskus muulloinkin aivan tyhmiä valkoisia valheita. Esimerkiksi nyt kesällä pelasin töissä päivän lopuksi jotain nettiflipperiä. Työkaverini käveli koneeni ohitse ja kysyi, pelaanko paljonkin flippereitä. Sanoin, että pelaan melko paljon - vaikka todellisuudessa en pelaa ollenkaan. Hän jatkoi kysymällä, mikä on suosikkiflipperini. Taisin vastata, että pidän Pirates of the Caribbean -flipperistä - vaikka olen pelannut sitä vain yhden kerran (ainoa kerta viimeiseen 10 vuoteen, kun olen ylipäätään pelannut flipperiä). En lainkaan tiedä, miksi minun piti yrittää todistella työkaverilleni tätä fiktiivistä flipperi-intoani. Välillä vain valehtelen näköjään aivan vahingossa.

6. Asetan itselleni aivan liian vähän haasteita. Tähän mennessä elämässäni lähes kaikki asiat ovat onnistuneet melko vähällä vaivalla ainakin aivan kohtalaisen hyvin. Esimerkiksi lukiossa en ikinä tehnyt läksyjä iltaisin puolta tuntia pidempään. Minuun on iskostunut, että vähäiselläkin yrittämisellä pärjää. Mutta joskus minua kaivertaa ajatus siitä, mitä kaikkea voisinkaan saavuttaa jos joskus yritttäisin täysillä jotain sellaista, joka ei onnistu minulta aivan luonnostaan.

7. En tiedä suvustani lähes mitään. Perheemme ei oikein ikinä pitänyt tiiviitä yhteyksiä muuhun sukuun silloin kun olin pieni, eikä tilanne tietysti nytkään ole sen kummempi. Minulla ei esimerkiksi ole aavistustakaan, montako sisarusta vanhemmillani on / oli. En tiedä, missä isovanhempani ovat syntyneet, tai mitään muuta sellaista, mitä yleensä luultavasti tiedetään omasta suvusta. Toisaalta on helpottavaa, ettei tarvitse joka kesä osallistua tylsiin sukujuhliin, mutta toisaalta olisi kiva, jos tuntisi vaikka isän veljen vaimon veljen, joka olisi Finnairilla töissä ja voisi hommata halpoja lentolippuja. ... Katson siis näköjään tätäkin asiaa taas vain omasta henkilökohtaisesta hyötynäkökulmastani.

_________

Noin. Hmm... se taisi mennä vähän synkäksi loppua kohti jotenkin. Enkä tunne seitsemää bloggaajaa, joten en voi haastaa seitsemää, mutta haastan silti seuraavat hyvät blogit: wrybaby, Aberdeen Diaries, Aamiainen Tiffanylla, One To Blame, tankearkivet ja Matka, päivä, kirja.

4 kommenttia:

Amoena kirjoitti...

Toi vitonen kuulostaa niin tutulta. Mullakin on välillä tapana antaa ymmärtää, että harrastan jotakin aktiivisemmin, tai tiedän jostakin enemmän kuin todellisuudessa. Varsinkin nörttijuttujen kanssa on vähän noin =)

- kirjoitti...

Hehe kylläpä mua ilahdutti samaistua kohtiin 3-6, tai siis että mä haluan aina mennä mr. pickwickiin juomaan olutta ja syömään fish&chipsiä, viikonpäivästä riippumatta tosin, mutta sateisella ilmalla. Ja joskus ehkä terassille.

Anonyymi kirjoitti...

Haa, olen suunnitellut mielessäni toteuttavani kohtaa kaksi, koska eräs tuttu perheeni harrastaa tuommosia sinisiä vessanraikastintsydeemejä, ja ne on minusta kans hienoja.

Ja kohtaan yksi: itse en ole MILLÄÄN järkevällä alalla (vaan taidealalla, heh) ja olen kahtena kesänä ollut apteekissa töissä! Se on hauskaa. Vaikka nimike on ollut siivoojan tuuraaja, en ole itse asiassa siivonnut kuin noin kolmena päivänä kuussa, ja loppuina päivinä olen päässyt kosketuksiin lääkepakettien kanssa, jopa pullottanut (viinasta valmistettuja..) kamferitippoja ja vienyt huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä säilöön. Se oli jotenkin siistiä, heh :-)

Olen kyllä vielä alle 18 v joten en tiedä miten apteekit suhtautus sinunikäiseen "väärällä alalla" olevaan tyyppiin - ja toisaalta, oma työpaikkani sijaitsi Lapissa, joten niin sanotusti tasovaatimukset voi Helsingissä olla hieman eri luokkaa :-) Mutta älä luovuta! Pakota ne jotenki ottamaan sut töihin, siellä on kivaa :-)
t. torneå

Anonyymi kirjoitti...

ps. Miten musta tuntuu että toi tuttu perheeni on jotenki hassusti ilmaistu? Anyway, you get the idea :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...