Selailin tänään töissä taas tavalliseen tapaani NME.com:ia ja Times Onlinen musiikkisivustoa varsinaisen työskentelyn ohessa. Selkäni takaa kulkenut kollegani huikkasi minulle ihmettelevästi "Mitäs viihdeuutisia sä oikein luet?"
Hämmennyin tästä kysymyksestä, sillä en missään nimessä pidä musiikkiuutisia "viihdeuutisina". Viihdeuutiset ovat jotain sekalaista roskaa, tyyliin "Henna Kalinainen: 'Käytin ekstaasia!'" tai "Kuumat rantakuvat Cameron Diazista". Musiikkiuutiset ovat vakavaa asiaa: täytyyhän minun olla perillä esimerkiksi siitä, että La Roux aikoo seuraavalla levyllään laulaa erilaisella äänellä tai siitä, mitä Alex James ajatteli Blurin viime kesän jälleennäkemiskeikoista. Tällaiset ovat tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita eivätkä mitään ankeita "viihdeuutisia".
Ja muutenkaan ei ole kovin reilua kommentoida ääneen toisen ihmisen työhön liittymättömiä harrasteita työpaikalla. Jokainen pitäköön omat surffailut itsellään - muuten käy pian niin, että nettiyhteydet katkaistaan kokonaan, tai jotain muuta vastaavaa.
Olisin siis tässä kaivannut työtoveriltani musiikkiuutisten ja viihdeuutisten selvän eron käsittämisen lisäksi myös ylimääräistä lojaaliutta. Hyvin yllättävää ja täysin tarpeetonta lojaaliutta tosin koin viime viikonloppuna ruokakaupassa, kun olin kassalla pakkaamassa ostoksiani kassiin ja vieressäni ollut hälytinportti alkoi piipittää. Tällöin jostain löntysteli esiin raukeanpuoleinen vartija, joka tiedusteli vieressäni omia tavaroitaan pakanneelta mieheltä, oliko hälytys johtunut tästä. Mies kiisti aiheuttaneensa hälytyksen ja mumisi vielä tehokkaasti, ettei "-- yhtään tiedä, mistä se on voinut johtua." Tämä selitys riitti vartijalle, eikä hän tullut enää kysymään asiaa minulta, vaikka olin lähempänä porttia ja piipitys olisi paljon todennäköisemmin johtunut minusta. En tiedä, miksi tämä toinen asiakas ei ohjannut huomiota pois itsestään vihjaamalla vartijalle, että minä olisin saattanut olla syypää hälytykseen. Itse ainakin olisin viitannut häneen, jos minulta olisi kysytty ensin. Yllättävää lojaaliutta täysin tuntemattomalta henkilöltä!
(En siis ollut vienyt mitään maksamatta porttien läpi, eikä varmasti ollut tämä toinenkaan asiakas. Hälyttimet vain häläjävät usein aivan itsekseen.)
Viihdeuutisista, uutisista ja etenkin lööpeistä ja otsikoista vielä sen verran, että viime aikojen kummallinen trendi otsikontekijöiden keskuudessa on ollut lisätä otsikoiden perään kehotus "Lue miksi!" Tätä näkee nykyään joka puolella - niin iltapäivälehdissä kuin esimerkiksi Aamulehdenkin otsikoissa. Victoria Beckhamia vihattiin American Idol -tuomarina - lue miksi tai Kukaan ei tiedä aseiden tarkkaa määrää Suomessa - lue miksi. Tämä on täysin tarpeetonta, sillä eikö otsikon olemukseen aivan sisäänrakennetusti juuri kuulu, että se houkuttelee lukijaa lukemaan koko artikkelin, jotta selviäisi, miksi otsikko väittää sitä, mitä ikinä väittääkin. Ylimääräinen "lue miksi" otsikon lopussa on täyttä tautologiaa.
Olen miettinyt, mistä yhtäkkinen "lue miksi" -innostus johtuu. Olettavatko otsikoiden tekijät, että lukijat ovat nykyään niin tyhmiä, etteivät ymmärrä lukea otsikon lisäksi mitään muuta, ellei otsikko sitä vielä erikseen pyydä? Vai onko kyseessä jonkinlainen nettiajan hätäreaktio: kun esimerkiksi Twitterissä kaikki pitää tiivistää lyhyeen tilaan, perinteiset mediat haluavat muistuttaa, että otsikkotiivistyksen lisäksi aiheessa on vielä muutakin? Tai ehkä tapa on lähtenyt liikkeelle Seiskan kaltaisista lehdistä: niiden kansiotsikoissa taitaa aina lukea jotain tyyliin "Lue tästä lehdestä --"? Joka tapauksessa kyseessä on täysin typerä ja tarpeeton ilmiö.
21 tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti