Olen viime päivinä lueskellut George Orwellin 1984:a ja alkanut nähdä lähes kaikkialla ympäristössäni jonkinlaisia viittauksia kirjan totalitaristiseen dystopiaan.Tänään havaitsin Isoveljen vaikutusta jopa jäätelömainoksessa: Carte d'Or nimittäin vaikuttaa harrastavan melkoista menneisyyden muuntelua. Aiempina vuosina jäätelön nimi on mainoksissa lausuttu aina muodossa "Kartte-door", mutta nyt sen nimi onkin jotakuinkin ranskalaisittain "Kartdoo". Muutos on täysin yhtäkkinen, eikä vanhan kunnon Kartte-doorin aiempaa olemassaoloa noteerata millään muotoa. Epäilen, että kaikki siihen viittaavakin on jo tuhottu tai uudelleenmuokattu Puoluee... siis... GB Glacen arkistoissa.
Toinen televisiomainoksiin liittyvä yllätys viime aikoina on ollut se, että K-Rauta on mainoksensa musiikkivalinnalla profiloitunut maailman indieimmäksi rautakauppaketjuksi: uusimmassa spotissa soi The Housemartinsin loistava Caravan of Love vuodelta 1983. Ainakin suomalaisen kohdeyleisön kannalta muutos on väkevä siirto kohti undergroundia K-Rautaa vuosia säestäneen Leevi & The Leavingsin jälkeen! Mitäköhän seuraavaksi? Kula Shakeria pakastepizzapuffissa?
Tekstit
6 kommenttia:
Eikä! Huomasin myös ton jäätelömainoksen uuden tavan lausua Carte d'Or, mutta ajattelin vain että ehkä olen väärässä ja ajatus siitä, että se on aikaisemmin lausuttu erilailla tulee vain siitä, että itse lausun sen karttedoor :D
Höh. Olisin kirjoittanut ihan samanlaisen kommentin kuin tuo ylläoleva Kaisa. En mä nyt enää vaivaudu :P
Juuri näin Jäätelö-Isoveli toimii: se saa teidät epäilemään itseänne, vaikka todellisuudessa olettekin oikeassa!
Toisaalta varsinkin Housemartinsin johdannaista Beautiful Southia voisi kai hyvinkin pitää nimenomaan brittien leevinä. Mutta onko Norman Cook saarten oma darude, siinäpä kysymys.
Hmm, no loistavaa Beautiful Southia voisi verrata tylsään L&L:iin lähinnä siinä, että molemmilla on ehkä sellaisia enimmäkseen arkipäivän elämään pohjautuvia sattumuksia. Mutta toisin kuin Göstä & co., Heaton & co. kirjoitti useita eri biisejä (kaikki Leevin biisit kuulostaa ihan samalta keskenään) ja Heaton on paljon parempi laulaja kuin Gösta oli.
Ja Norman Cookiakaan en vertaisi Darudeen, koska Fatboy Slimillä oli sentään ehkä ainakin 4 hittibiisiä, eikä vain yhtä ainoaa.
Mutta hyvä vertailla ja miettiä, tää on hauskaa!
Toki omastakin mielestäni lähestytään vertailua Martensien ja Nokian saappaiden välillä. Kato joskus sitä vaan haluaa itsekritiikin nimissä polemisoida omaa anglofiliaansa vaikka väkisin.
Lähetä kommentti