Vaikka Yhdysvaltain tuore presidentti Barack Obama onkin jo kumonnut monia edeltäjänsä George W. Bushin hallinnon tiedustelukäytäntöjä kuten ns. vesikidutuksen, musiikkikidutusta ei ole kuitenkaan ainakaan vielä määritelty laittomaksi. Pidätyskeskuksissa kuulusteltavina olevien vankien henkinen ja fyysinen tasapaino pyritään tuhoamaan soittamalla heille musiikkia täydellä äänenvoimakkuudella, samaa kappaletta tunnista ja päivästä toiseen.
Tässä voisi nyt vitsailla vaikka Radio Novalla tai millä tahansa, mutta todellisuudessa asia on erittäin vakava. Vaikka kaikenlainen kidutus on totta kai tuomittava, musiikkifanina en voi etenkään ymmärtää, että asiaa, jonka pohjimmainen tarkoitus on tuottaa ihmisille iloa ja onnea, käytetään kidutuksen välineenä.
Ihmisoikeusjärjestö Reprieve on käynnistänyt musiikkikidutuksen vastaisen zero dB -kampanjan, jossa tunnetut muusikot (mm. Elbow, Doves ja Massive Attack) osoittavat protestinsa hiljaisuudella - siis kieltäytymällä käyttämästä hyvää tekevää voimaansa, jonka CIA on kuulustelukeskuksissa valjastanut pahaa tuottaviin tarkoituksiin. Kampanjan verkkosivustolla jokainen voi allekirjoittaa vetoomuksen, joka vaatii musiikkikidutuksenkin asettamista kiellettyjen kuulustelumetodien listalle. Suomesta on tällä hetkellä allekirjoittanut vain aivan muutama ihminen: menkää siis ihmeessä kasvattamaan joukkoa tärkeän asian puolesta!
Tekstit
2 kommenttia:
1984 on hyvä kirjavalinta, vaikka synkkä onkin. Animal Farm on myös lukemisen arvoinen.
t: lokaali
Joo, luin Animal Farmin joskus aiemmin ja se oli myös todella näkemyksekäs, vaikkakin aika yksinkertainen. 1984 oli todella vaikuttava, erittäin hieno. Ne kuulustelu- / kidutuskohdat oli taitavasti kirjoitettuja, varmasti sellainen on oikeastikin yhtä synkkää ja toivotonta. Aluksi se kirja oli jopa vähän toiveikas, mutta lopussa se kääntyi vaan ihan täysin surulliseksi, mikä oli todella vaikuttavaa ja tavallaan tosi realististakin siinä kontekstissa.
Lähetä kommentti