Saksalaisella ystävälläni on mainio bändi nimeltä Slow Sunday. Olen Saksassa käydessäni päässyt pariin otteeseen soittamaan yhdessä Slow Sundayn kanssa ja se on ollut oikein hauskaa, mutta kaikkein parasta bändissä on kuitenkin se, että se on tehnyt erään unelmani todeksi: Slow Sunday nimittäin soittaa keikoillaan säveltämääni kappaletta nimeltä Easy. On todella hämmentävää ajatella, että on itse luonut jotain, joka nyt elää omaa elämäänsä jossain täysin toisaalla. Vähän kuin muualla asuva lapsi, mutta vain neljä minuuttia kerrallaan mekkalaa pitävä ja oikein viihdyttävä lapsi.
Muutama viikko sitten taltioidun Easy-liveversion voi kuunnella tästä. Pidän kappaleen toteutuksessa erityisesti rempseästä bändisoitosta ja raikkaasta kitarasoolosta. Ne ovat elementtejä, jotka valitettavasti puuttuvat omasta alkuperäisestä versiostani.
02 maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Tykkäsin aina myös sun omasta versiosta, mutta toi kuulosti oikeen hyvältä noin kkonaisen bändin esittämänä. Laulussa oli itse asiassa yllättävän paljon samaa meininkiä, kun sun laulussa (tosin sanoista sai nyt paremmin selvää :))
On se varmaan tosiaan hieno tunne, kun on luonut jotain ja se alkaa elää.
Mä tykkäilen enemmän sun alkuperäisestä versiosta. Jotenkin vaan toimii paremmin, tosta bändiversiosta tuntui jotenkin puuttuvan fiilistä. Ehkä ne sanat on vaan henkilökohtaisemmat sulle tms.
Sama juttu Amoenan kanssa.
Lisäksi oot parempi laulamaan kuin tuo saksalainen. Sitä paitsi sun "bändin" nimikin on parempi ja sulla on "rankka katutappelumenneisyys" (narikkaväittely) joka saattaa nostaa sun pisteitä nme:ssä.
Moi Pete. Tuo on hyvä laulu, on aina ollut. Tsemppiä!
Kiitskiits kaikille!
Lähetä kommentti