11 kesäkuuta 2011

Viimeinen viikko

British Museumin pihalla kasvaa tänä kesänä australialainen metsä

Viimeinen kokonainen viikko Lontoossa lähenee loppuaan, ja olen pyrkinyt nauttimaan kaupungista täydellä teholla. Täällä on nyt satanut yhtäjaksoisesti lähes viikon verran, mikä on ollut itse asiassa erittäin mukavaa. Lontoo on tehty sateessa, sateesta. Kun myrskyisen tummat pilvet peittävät taivaan, kaikki näyttää tyylikkään dramaattiselta. Pidän myös siitä, miten vihreät puistot, punaiset bussit ja värikkäät ovet ja kyltit erottuvat harmaata sadetta vasten.

Viime sunnuntaina kävin katsomassa näytelmän Shakespeare's Globe -teatterissa, joka on rakennettu suurin piirtein samalle paikalle ja saman malliseksi kuin Shakespearen oikea Globe-teatteri nelisensataa vuotta sitten oli. Edullisimmalla, £5:n lipulla aukesi paikka seisomakatsomoon taivasalle. Kokemus oli hauska ja erilainen kuin tavallisessa jäykässä pönötysteatterissa, mutta parin tunnin seisominen ja vanhanaikaisesta englannista edes yksittäisten ymmärrettävien lauseiden poimiminen kävi kieltämättä voimille.

Teatterikäynnin jälkeen viikon pääteemaksi muodostui ehdottomasti British Museum. Asun museosta ehkä 5 minuutin kävelymatkan päässä ja olen pitkin kevättä käyttänyt ahkerasti mm. sen lukusalia sekä tietenkin kierrellyt eri osastoilla kaikkien täällä vierailleiden suomalaisten kaverieni kanssa. British Museumin lukuisiin erinomaisuuksiin kuuluvat kuitenkin myös ilmaiset, erittäin asiantuntevien oppaiden johdolla toteutettavat opastuskierrokset, joihin olen tällä viikolla tarttunut ahkerasti. Olen päässyt kuulemaan hienoja tarinoita antiikin Kreikasta, muinaisesta Intiasta sekä 1700-1800 -lukujen valistusaatteesta. Etenkin Intia-kierroksen opas oli aivan loistava. Kierroksissa on fiksua myös se, että ne kestävät maksimissaan n. 45 minuuttia: sellaisessa ajassa ehtii oppia mukavasti faktoja, mutta ei tukehtua liiallisen informaatiovyöryn alle.

Greenwich foot tunnel. Osa tunnelista tuhoutui II maailmansodan pommituksissa ja rikkoutunutta osaa on jälkeenpäin vahvistettu metallikehyksellä.

Toissapäivänä eksyin oikeastaan vahingossa kävelemään Thamesin alle. Päätarkoitukseni oli käydä mielenkiintoisesti nimetyllä Isle of Dogsilla, joka kuitenkin on vain melko tavanomainen kaupunginosa East Endissä. Isle of Dogsille päästyäni kuitenkin havaitsin, että eräästä puistosta kulki vanha alikulkutunneli Thamesin ali joen eteläpuolelle Greenwichiin. Tuntui melko jännittävältä kävellä pitkässä putkessa joen pohjassa!

Näkymä kohti pohjoista observatorion kukkulalta Greenwichistä

Greenwich on ehdottomasti yksi suosikkialueitani Lontoossa. Hieman kalastajakylämäisestä kaupunginosasta löytyy mielenkiintoinen tori, paljon mukavia kahviloita, hienoja puistoja sekä tietysti maailmankuulu observatorio, josta kautta pallon käytetty Greenwich Mean Time mitataan. Oikeastaan itse observatorio on hieman ylihehkutettu, mutta se sijaitsee hienolla kukkulalla, josta on todella komeat näkymät Lontoon keskustaa kohti. Tämä oli luultavasti viimeinen kertani Greenwichissä tällä erää ja tuntui haikelta - mutta samalla hyvältä ja oikealta - istua bussin yläkerroksessa auringon laskiessa kaupungin ylle ja kauniin Greenwichin loitotessa selkäni takana. Sateisen päivän jälkeen Kaakkois-Lontoon yllä näkyi hieno sateenkaari.

Tästä ei maisema enää paljon teollistuneemmaksi mene. Kaunista!

Tänään kävin British Museumin lisäksi perhostalossa luonnontieteellisen museon pihalla sekä vihdoinkin bongaamassa kuuluisan Battersea Power Stationin, jota on ollut tarkoitus käydä katsomassa jo tammikuusta lähtien. Satuin lähestymään vanhaa voimalaitosta erittäin hyvästä suunnasta: vaikka nelipiippuinen köriläs sijaitsee itse asiassa aivan joen rannalla, se näyttää ylläolevassa kuvassa jotenkin vieläkin jylhemmältä, kun se kohoaa loputtoman tuntuisen ratarykelmän takaa. Alkuviikosta tilaamani Sueden Dog Man Star -uusintapainos saapui tänään postissa, ja juuri kun Battersea Power Station tuli ensi kertaa näkyviin, iPodilta alkoi soida Still Lifen orkesteriversio. Hieno hetki.

Battersea Power Station ja sadekuuron jälkeiset komeat pilvivuoristot

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

olin eilen läpikulkumatkalla ja juna-asemien nimiä ikkunasta katsellessa huvitti, että bongailin lähinnä klassissia oasis -keikkapaikkoja - earl's court, finsbury park jne.

t-paita ei vain ollut osuva pukeutumisvalinta.

t: lokaali

Pete P. kirjoitti...

Hahah, voi ei! Olit täällä eilen t-paidalla?! Oletko vielä hengissä? Toivottavasti et saanut keuhkokuumetta tai jotain - eilinen keli oli ihan älytön.

Mutta tänään oli onneksi jo t-paitailun kannalta paljon, paljon parempi ilma. Nauti lämpimästä Lontoosta! Kauanko aiot olla täällä? Onko jotain spesiaaliohjelmaa?

Pubivinkki: "Princess Louise" Holbornin aseman vieressä. Kävelymatkan päässä esim. British Museumilta, jos käyt turisteilemassa. Lontoon kaunein pubi mun mielestä.

Anonyymi kirjoitti...

illalla ei enää satanut, oli onneksi vain kylmä.

läpikulkumatkalla tosiaan, joten lontoo tulee nähtyä taas kerran lähinnä erilaisista ikkunoista.

perjantaina takaisin samaa reittiä, strictly on business.

t: lokaali

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...