Katselin äsken Conania aivan rauhassa, kun jostain alkoi kuulua voimakasta laulua. Heti The Interruptor -sketsin jälkeen (Interruptor on yksi Conanin mahtavimmista jutuista!) menin parvekkeelle katsomaan, mistä laului oikein kuului.
En aivan ensin saanut selville, mistä laulu tarkalleen oikein tuli. Laulaja oli kuitenkin mies ja hänen äänensä oli ilmeisen koulutettu ja taitava. Mies lauloi jotain todella vanhantyylisiä iskelmiä, joissa sanottiin jotain "Kuljen tien vieeeeertä pitkiiiiin" tai jotain sen tyylistä. Oli ihmeellistä kuunnella hienoa laulua sumuisessa illassa.
Kun laulu loppui, joka puolelta ympäröivistä taloista alkoi kuulua aplodeja (laulaja oli aivan oikeasti todella hyvä laulamaan). Laulajakin tuli näkyviin, hän oli kadulla suurin piirtein suoraan parvekkeeni alapuolella. Aplodit kaikuivat katutenorin ympärillä pimeydessä.
Sitten laulajamiehen kaveri tuli paikalle ja he katosivat yhdessä sumuun. Yleisö siirtyi parvekkeiltaan takaisin sisätiloihin.
Muuta: Danonen Danio-rahkaa saa nyt kookoksen makuisena. Se on todella raikkaan ja täyteläisen makuista! En tunne oikeastaan ketään, joka pitäisi kookoksesta, mutta on erittäin hyvä että kookoksen makuisia (vai miltäköhän oikea kookos maistuu? En tiedä...) herkkuja kuitenkin tehdään meille kookoksen ystäville. Danio-rahkojen ainoa miinuspuoli on hinta: se liikkuu €1:n molemmin puolin, riippuen kaupasta.
Tekstit
2 kommenttia:
Aivan mahtava tarina! Todellisuus on kyllä aina täynnä yllätyksiä (mikään muu ei voikaan olla) - etenkin sumuisina iltoina.
Heheh, joo tollaset jutut on kyllä elämän suola. Ja sumu ja sade on tosiaan mahtavia.
En tajuu miksi ihmiset pelkää sadetta niin paljon. Tänäänkin näin jonkun äidin astuvan kahden lapsen kanssa ulos rakennuksesta, ja äiti sanoi lapsille todella pettyneellä / varoittavalla äänellä: "Siellä sataa nyt". Opettaa huonoa asennetta lapsille! Ei ihmiset ole mistään sokerista tehty, sade on vain virkistävää ja raikastavaa.
Lähetä kommentti