Osasyy vähäiselle kiinnostukselle on varmasti siinä, että kansa ei keskimäärin ole kovin hyvin perillä siitä, mitä EU-parlamentti tekee. Tämä johtuu niin asian kohtalaisesta uutuudesta kuin median vähäisestä EU-raportoinnista, mutta myös puolueista itsestään. Esimerkiksi erään sosiaalidemokraattien ehdokkaan vaalilause kuuluu "... Suomen ääni Euroopassa". Juuri tällaiset sloganit antavat EU-parlamentista sen vääristyneen kuvan, että suomalaiset edustajat edustaisivat siellä Suomea ja maamme kansallisia etuja.
Mielestäni olisi paljon rehellisempää, jos EU-vaaleissa kampanjat käytäisiin Euroopan-laajuisin puoluetunnuksin, esimerkiksi niin, että demarit kertoisivat kuuluvansa eurooppalaisessa puoluekontekstissa sosialisteihin ja kokoomuslaiset konservatiiveihin, eikä mitään yhtenäistä "suomalaista" ryhmää missään nimessä ole olemassakaan. Liiallinen fiktiivisen maayhtenäisyyden esilletuominen EU-vaaleissa saattaa johtaa yksinkertaisesti vääriin äänestyspäätöksiin. Varmasti on olemassa esimerkiksi maanviljelijöitä, jotka haluavat rehtejä keskustalaisia puolustamaan Suomen maaseudun etua Rysselin peilisaleihin, mutta joutuvatkin pettymään, jos ja kun tajuavat, että keskusta kuuluukin Euroopassa liberaaliryhmään, joka tuskin on kovin kiinnostunut sokerijuurikkaan erikoisolosuhdetukien säilyttämisestä.
EU ei siis kiinnosta suomalaisia, koska sen tärkeyttä ei täysin ymmärretä - mutta suomalaiset puolueet eivät tunnu täysin edes haluavan, että se ymmärrettäisiin. Itse en ole vielä päättänyt, ketä äänestän, mutta en ainakaan sellaista ehdokasta, joka lupaa ajavansa EU:ssa "Suomen etua".
Muuta: Tästä blogista voi ladata Talk Talkin entisen laulajan, Mark Hollisin harvinaisen sooloalbumin! Vuonna 1998 julkaistu levy jatkaa samalla määrittelemättömän omaperäisellä linjalla kuin Talk Talkin kaksi viimeistä albumia, Spirit of Eden ja Laughing Stock.