Beatles-kurssi

Parin edellisen viikon ajan olen tuntenut itseni taas pitkästä aikaa oikeaksi opiskelijaksi. En ole oikeastaan viettänyt näin paljon aikaa opintojen parissa melkein puoleentoista vuoteen. Etenkin viime lukuvuosi oli melko turha: aikaa kului ja opintopisteitä tuli, mutta varsinaisesti mikään ei edennyt mihinkään suuntaan.

Nyt olen työskennellyt tutkimusseminaarityöni parissa aamusta iltaan ja muistan taas, miltä tuntuu olla täysipäiväinen opiskelija. Vaikka tietty monotonisuus rasittaa, rutiinit ovat myös mahtavia (pois tavallisesta kirjastosta hieman ennen klo 20 sulkemisaikaa, sieltä kauppaan ostamaan banaani ja juoma ja sitten 24h-avaimella Aleksandriaan, jossa rauhallista, vaihtelevan tehokasta työskentelyä klo 24 tai 01 asti). Olen kaivannutkin juuri tällaista, opiskelu on taas hauskaa.

Opiskelu on tällä hetkellä hauskaa myös siksi, että varsinaisten pää- ja sivuaineideni kurssien lisäksi päätin osallistua enimmäkseen huvin vuoksi myös musiikkitieteen Beatles-kurssille. Kyllä, ihan oikeasti: on olemassa Beatles-kurssi! Aivan uskomatonta, että jotkut voivat todella opiskella tällaisia asioita ja saada näistä opintopisteitä! Beatles-kurssia pitää hauskasti englantia murtava italialainen professori, joka näyttää opiskelijoille pätkiä Anthology-DVD:stä ja intoilee esimerkiksi Norwegian Woodin sanoituksen erinomaisuudesta. Tämä on ensimmäinen kurssi ikinä, jolla istun eturivissä ja viittaan myönteisesti kysymykseen "Sopiiko, että luento kestää 10 minuuttia yliaikaa?" Luentosarjan viimeisessä osassa käsitellään kuulemma Beatlesista vaikutteita saaneita myöhempiä yhtyeitä... eli myös Oasista! Jee!

Eilen satanut ensilumikin on mukava asia. Ainakin, jos sitä voi katsella ikkunan takaa eikä tarvitse itse olla sen kasteltavana. Kaikki edelliset marraskuut sitten ajanlaskun alun ovat olleet enimmäkseen kaameita, mutta ehkä tästä vuodesta tulee positiivinen poikkeus? No, tämä arvaus saattaa tietysti vielä osoittautua vääräksi - esimekiksi siitä syystä, että seminaarityöni pitäisi olla valmiina ensi torstaina, enkä ole vielä kirjoittanut merkin puolikastakaan...

Tweet