Yksi asia, jota Suomesta ja Helsingistä kaipaan kovasti, on meri. Eilen sain hieman merenkorviketta, kun kävimme opiskelukaverini kanssa Thames Barrier Parkissa, joka on siis puisto Thamesin tulvasulkujen välittömässä läheisyydessä. Itse puisto oli hyvin rauhallinen ja siisti ja siellä oleva kahvila oli jopa yllättävän edullinen. Thames kimmelteli kevätpäivän auringossa kauniisti ja futuristisen näköiset sulkuportitkin liikkuivat aina välillä ylös ja alas. Veden äärellä oleminen oli rauhoittavaa ja nousuveden katseleminen mielenkiintoista. Thames Barrier Park ei luultavasti ole turistien ykköskohde Lontoossa, mutta voin suositella sitä ehdottomasti kaikille, joita jokitunnelma kiinnostaa ja jotka haluavat nähdä jotain hieman epätavallista.
Menomatkalla puistoon näimme myös Black Booksin. Puodin ovi tosin oli lukossa; Bernard taisi olla vielä sängyn pohjalla puoli yhdentoista aikoihin aamulla.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti