Odotusten täyttäminen ei ole vaikeaa - niiden ylittäminen sitä vastoin on.
Lasvegasilainen The Killers saapui Suomeen joko hieman liian myöhään tai hieman liian aikaisin. Vuoden 2004 erinomaisen Hot Fuss -debyyttilevynsä aikaan bändi olisi varmasti saanut esimerkiksi Tavastian kokoisen salin ylittämättömään hurmokseen, ja viime vuonna ilmestyneellä Sam's Town -kakkosellaan se on U2:n saappaanjäljissä matkalla kohti avaria stadioneita. Mutta vielä The Killers ei ole stadioneita saavuttanut ja siksi puolitäysi jäähalli oli yhtyeelle samaan aikaan sekä liian iso että liian pieni.
Killers on kiertänyt maailmaa lähes non-stoppina viimeiset neljä vuotta, joten bändin show on tiukka ja esiintyminen tarkkaan hiottua. Jäähallin kokoisilla areenoilla ei ole varaa improvisointiin eikä aikaa tuoda nyansseja esiin ja juuri tämä koituikin The Killersin kompastuskiveksi eilisellä Helsingin-keikalla.
Bändi soitti kaikki tarvittavat hittibiisit juuri oikeanlaisessa järjestyksessä ja esitti kaikki tarvittavat rock'n'roll -kliseet (kitaristi Dave Keuningilla nämä menivät jo aivan överiksi: jalka monitorin päälle, notkuvat polvet, lanneliikkeet, kitara kikkeli-asennossa, hapsutakki...), mutta kokonaisuudessaan esitys jäi jotenkin sieluttomaksi. Laulaja Brandown Flowers kyllä pomppi punaisissa glitter-kengissään kiitettävän energisesti ja hänen laulusuorituksensa oli ehdottomasti odotettua vahvempi (yleensähän Flowers tasapainoilee vireiden välillä aivan levyilläkin), mutta mistään ei olisi voinut erottaa onko kyseessä Helsingin- vai vaikka Zürichin-keikka. Välispiikkejä ei ollut juuri lainkaan, eikä bändin jäsenten välillä ollut oikeastaan mitään näkyvää kemiaa.
Rutiininomaisuudesta huolimatta The Killers onnistui löysäillenkin tekemään hienon keikan. Siihen riitti yksinkertaisesti se, että bändin biisien tasoa ei voi kiistää. Mr. Brightside on (kuten ennenkin monesti sanottu) tämän vuosikymmenen klassikoita, Bones on puhtaasti täydellinen pop-kappale ja All These Things That I've Done gospel-tyylisine kertosäkeineen ei yksinkertaisesti voi epäonnistua.
Syystä tai toisesta Hot Fussin kappaleet kuulostivat paremmilta kuin Sam's Townin, vaikka jälkimmäinen onkin se Killersin "iso" levy minkä odottaisi toimivan suuremmilla lavoilla. Ensilevyn kappaleet vain kuulostavat vaarallisemmilta, tehokkaammilta ja iskevämmiltä. Sam's Townin kappaleissa pelataan liikaa varman päälle ja eilen esimerkiksi My Listiin halutut We Will Rock You -tyyliset taputukset olivat suoraan pois biisin herkkyydestä ja sävähdyttävyydestä.
Tällä hetkellä The Killers siis laskettelee vapaavaihteella. Se ei pettänyt odotuksia, mutta ei myöskään ylittänyt niitä. Tai tavallaan se petti, jos me fanit puoleltamme odotimme odotusten ylittämistä?
3/5
Tekstit
10 kommenttia:
Olitko katsomossa vai kentällä? Itse olin kentällä tosi edessä ja keskellä ja täytyy sanoa että keikka oli aivan älyttömän mahtava ja ylitti kyllä omat odotukset! :D Bändin jäsenet oli kaikki ilahduttavan hymyileväisiä, Brandon vaikutti erittäin pirteältä pomppiessaan äänentoistolaitteiden tms päällä ja lauloi hienosti. Yleisöönkin oli mun mielestä ihan mainiosti kontaktia kappaleissa, kaikenlaisissa laulatuksissa ja koko esiintymisessä, vaikka Brandon ei tosiaan välispiikkejä yleensä niin hirveesti pidäkään.
Joo, mietin just tätä että se varmaan vaikutti aika paljon että olin katsomossa. Se oli varmaan ihan eri keikka sieltä edestä, kun et koko ajan sivusilmällä nähnyt Jäähallin lattiaa.
Aivanaivan, toki keikka ois varmaan parhaimmillaan jos katsomoonkin sais saman tunnelman, mutta varmaan vähän mahdotonta.. Edessä oli hienoo kun kaikki laulo ja oli täysillä mukana ja vaikuttaahan se kun Brandon on siinä ihan muutamien metrien päässä laulamassa ja esiintymässä, pienetkin ilmeet huomaa ja heti vaikuttaa jotenkin elävämmältä esiintymiseltä.. :D
Jännä nähdä mitä esim. Hesari sanoo... Olisikohan se jo huomisessa?
Joo HS.fi sivuilla oli jotain juttua jossa sanotaan et kokonainen arvostelu huomisessa, täytyy ostaa!
Oho vaikuttaapa ton pätkän aika hehkuttavalta arvostelulta... Olisi siis varmasti pitänyt mennä sinne kentälle...
hesarissahan ylistettiin the killersin keikkaa. musta se keikka oli aivan mahtava, varsinkin parin metrin päästä lavasta.
ja brandonin kennät sai mut kuolaamaan : ). nyt toivon vaan uutta keikkaa, roskildessahana ne on 5.7 mutta eipä sinne asti pääse nyt :<. niin ja pittää vielä sanoa että jokanen ilme ja ele minkä bändin jäsenet teki keikalla, jos niitä ei näe. ei voi sanoa nähneensä brandonit ja kumppanit parhaillaan.
Fair play. :-) Pitää varmasti ensi kerralla sitten mennä kentälle.
täytyy sen verran kommentoida että vaikka istui ylhäällä ni keikka oli aivan uskomatoman hyvä! eli jos bändi on yhtään koskettanu biiseillä ni jengi tietää mistä puhutaa.. jos on vaa arvostelija ja sillä mittaa keikkaa ni fiilis oli varmaa vähä toine.. kyyneleeet silmis parhaimmillaa laulettii.. eli edessä ois ollu vielä 1000 kertaa parempi fiilis!
No sitä mä just ihmettelinkin, ja se oli koko se pointti: oon todellakin erittäin kova Killers-fani, mutta silti konsertti jäi jotenkin etäiseksi.
Ehkä siinä oli sit jotain ihan epämusiikillisia henkilökohtaisia syitä.
Lähetä kommentti