Lukossa

Viikonloppu huipentui sitten sunnuntaina siihen, että jäin intialaisessa ravintolassa vessan lukkojen taa sisälle. Lukko meni ilmeisesti jotenkin rikki, eikä suostunut enää aukeamaan. En kärsi klaustrofobiasta, mutta tilanne oli silti kovin ahdistava. Ravintolan henkilökunta käytti ensin n. puoli tuntia lukon ronkkimiseen, mutta luovutti sitten ja kutsui paikalle lukkosepän, jonka piti saapua puolen tunnin sisällä.

Kun lukkomestari sitten lopulta ilmestyi n. kolmen vartin odottelun jälkeen ja sai lopulta vielä vartin kestäneen poraus- ja sahausoperaation päätteeksi lukon rikki ja irti, olin viettänyt vessan kopissa jo lähemmäs kaksi tuntia. Olo oli aika heikko ja sekava. En ollut kuitenkaan ehtinyt olla vapaana kuin vasta 5 sekuntia, kun ravintolan omistaja ilmestyi eteeni ja alkoi vaatia minua maksamaan lukkosepän sunnuntaitaksan sekä korvauksen rikki menneestä lukosta. Kieltäydyin oitis, sillä mielestäni ei ole oma vikani, jos lukko ei toimi. Ennemmin minun pitäisi saada korvauksia kärsimyksistä, joita kahden tunnin vessaistunto aiheutti. Kriittinen elementti kiistassa oli se, että olin tullut vessaan suoraan kadulta, enkä tilannut ensin ravintolan puolelta ruokaa, joten en teknisesti ollut ravintolan asiakas. Yritin selittää, että homma toimii yleensä niin, että asiakas voi tulla ensin ravintolaan, käydä vessassa ja vasta sitten istua alas ja tilata.

Omistaja ilmoitti sitten kutsuvansa poliisit paikalle, jos en kerran suostu maksamaan. Vastasin, että ratkaisu sopii minulle, ja jäin kiltisti odottelemaan virkavaltaa. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Vähän ajan kuluttua ravintoloitsija tuli pyytämään minulta henkilöllisyystodistusta, joten näytin hänelle suomalaista ajokorttiani (ei olisi ehkä pitänyt antaa mitään nähtäväksi). Hän kirjoitti - tai ainakin oli kirjoittavinaan - siitä joitain tietoja ylös, ja sanoi sitten, että voin poistua. Ihmettelin vähän, että emmekö nyt selvitäkään tätä asiaa loppuun asti, mutta omistaja sanoi, että olisimme yhteyksissä myöhemmin.

Saa nähdä, kuuluuko tästä enää mitään. Ravintolalla ei ainakaan ole puhelinnumeroani eikä mitään yhteystietoja. Ehkäpä tapaus on loppuun käsitelty. Toisaalta toivoisin, että jotain tapahtuisi. Mielestäni on aivan törkeää, että joudun ensin kärsimään kaksi tuntia pienessä suljetussa kopissa ja sitten minua vielä aletaan syyttää! Rauhallinen sunnuntaipäivä ainakin meni kokonaan pilalle.

Tweet