Tämä blogi on alun perin aloitettu yöllä ja muutenkin kirjoitan tähän useimmiten öisin. Jos se olisi mahdollista, haluaisin jonkin sellaisen teknisen lukon, että tätä ei voisi lukeakaan muulloin kuin öisin - päivänvalossa monet jutut vaikuttavat vähän turhilta tai ankeilta tai merkityksettömiltä. Joten, lukija: jos kello ei ole tätä lukiessasi 00:00 - 05:30, älä jatka eteenpäin, vaan palaa tähän kun kello on sen verran!
Nytkään tässä ei ole varsinaista asiaa, mutta on vain sellainen tunnelma, että haluaa kirjoittaa jotain. Tai kaikkein mieluiten haluaisin kuunnella jotain; jotain toisten ihmisten mielenkiintoisia yöjuttuja. Mutta koska sellaisia ei nyt ole tarjolla, pitää tyytyä omiin juttuhin. Taas kerran.
Tulin äsken juhlista ja jälleen voi todeta, että oli fiksu päätös lähteä ajoissa kotiin. Se tulisi vain aina pitää mielessä. Smalltalk on niin rasittavaa. Jos haluan panostaa siihen, olen siinä ihan hyvä, mutta 99 kertaa 100:sta en jaksa - se tuntuu niin tyhjänpäiväiseltä. Haluaisin ennemmin bigtalkia. Mutta sitä esiintyy aina vain yön loppuvaiheissa, jolloin ihmiset ovat niin "poissa", että siitäkään ei ole paljon iloa.
Mutta vaikka lähtee ajoissa pois, kannattaa silti ylipäätään mennä paikalle. Jotta voisi lähteä pois. Pidän siitä vaiheesta iltaa, kun matkustan yöbussissa kohti kotia ja kuuntelen iPodista "late night" -soittolistaa. Tavallaan se on aikamoista tahallista ankeilua, mutta siihen sisältyy myös optimistisia tunnelmia. "Vielä joskus kuljen tällä samalla bussilla, mutta en yksin..." No, hmm... edelleen: jos kello ei ole tätä lukiessasi 00:00 - 05:30, lopeta ihmeessä!
Syy, miksi tänä yönä on ehkä aavistuksen liikuttuneet tunnelmat on se, että aamulla olin lukuvuoden viimeisessä tentissä. Tai oikeastaan kahdessa tentissä; toinen oli uusinta
siitä, josta en maaliskuussa päässyt läpi. Se oli melkoinen urakka... tavallaan. Koska en kuitenkaan tenttinyt huhtikuussa mitään, olin nyt ehtinyt lukea aivan tarpeeksi enkä kokenut mitään ääretöntä stressiä tai painetta tentin suhteen.
Koko vuosi tuntuu kuluneen valtavan nopeasti. Ihan kuin viime vuoden elokuu olisi ollut vasta pari viikkoa sitten. Jos laskee, että lukuvuoteen kuuluu n. 240 päivää (365 miinus kesä?), voin sanoa muistavani noista päivistä ehkä parhaimmillaan 20 (jos ei lasketa n. 10-päiväistä New Yorkin -matkaa, jonka muistan kyllä hyvin). Kaikkina muina päivinä olisi yhtä hyvin voinut jäädä nukkumaan tai jotain, koska niistä ei kumminkaan jäänyt mitään mieleen. Eikä se ole välttämättä pelkästään paha asia, siinä on ehdottomasti hyviäkin puolia. Erinomaiset päivät olivat ehkä harvassa, mutta todella surkeitakaan päiviä ei ollut mitenkään ylettömästi (tai... hmm... ehkä parempi olla miettimättä tätä tarkemmin).
Vuosi oli siis vähän mitäänsanomaton ja tapahtumaköyhä. Suurelta osin se johtuu varmasti siitä, että vertailukohtana on fuksivuosi, jolloin kaikki tuntuu uudelta ja jännältä ja tenttejä stressaa niin älyttömästi, jne. jne. Tänä vuonna mikään ei tuntunut oikein miltään. Suurin saavutukseni oli ehkä se, että minulla oli koko vuoden omasta mielestäni vähintään hyvä ja parhaimmillaan erinomainen hiusmalli. Toisaalta se ei ole mikään hassumpi suoritus. (Ja ei, en ole gay vaikka pidän sellaista asiaa kuin hiukset tärkeinä. Ne vain ovat tärkeät -
kysy vaikka Liam Gallagherilta.) Ehkä tämä kuvastaa sitä, että en oikein panostanut mihinkään täydellä "riskillä", vaan suhtauduin kaikkeen lievän välinpitämättömästi. Opiskeluun ja kaikkeen muuhunkin. Ongelma tässä on se, että ensi vuodeksi "taktiikkaa" tulee olemaan vähän hankala vaihtaa. Kai siitäkin tulee samanlainen nopeasti kuluva olematon vuosi. Ja sitä seuraavasta ja sitä seuraavasta...
Menemättä sitä pitemmälle, ensi viikossakin on tarpeeksi miettimistä. Menen nimittäin vartijakurssille, jossa minusta koulutetaan kesätyöläinen vartiointifirmaan. Ainakin kaksi ihmistä on tämän kuultuaan naurahtanut ja kertonut minulle, etten oikein sovi vartijaksi. En voisi itse olla enempää samaa mieltä. Tarkoituksenani on kuitenkin päästä ns. reception-hommiin, esimerkiksi jonkin yrityksen toimitilojen aulaan, tms. Se voisi olla ihan mielekästä työtä - ainakin yhden kesän ajaksi. Lähijunassa pampun ja pippurisprayn kanssa tuskin pärjäisin kovin montaa yötä. Toivoin löytäväni ehkä jotain muunlaista työtä, mutta vartiointialalla on nyt huutava pula työntekijöistä, joten sieltä sai töitä kohtalaisen helposti.
Eli kesästä tulee sitten sellainen. Odotukset eivät ole kovin suuret. Toisaalta ehkä se onkin hyvä asia. Viime kesänä odotin, että kesästä tulisi siisti ja hauska ja vauhdikas jne., mutta kävi melkein täysin päinvastoin. Kesä on yllättävän pitkä...
Jahas, tulipa pitkä ja heikkolaatuinen postaus. Kerran olen poistanut yhden tekstin ennen julkaisua ja kerran yhden julkaisemisen jälkeen. Ehkä annan tämän olla. Voin sitten ensi yönä katsoa, oliko tässä mitään järkeä. ... Paitsi enpä katsokaan. Ensi yönä nukun, että jaksan herätä aikaisin aamulla opiskelemaan vartijaksi. Malmilla. Nnngghh...
Loppuun vähän musiikkia, jotta tästä jää jotain hyödyllistäkin ja jotain muuta kuin kello 00:00 - 5:30 -välille kelpaavaa. MP3:t, olkaa hyvä:
.jpg)
Tekstit
