Tämän hetken ruokasuositus ovat Sniggles-keksit. Nettisivuista päätellen Snigglesit on luultavasti suunniteltu max. 3-vuotiaille ihmisille (oletteko ikinä kuulleet rasittavampaa taustamusiikkia?!), mutta niin ovat monet muutkin hauskat asiat, joten kannattaa kokeilla! Itse valitsin persikka-Snigglesejä. Ne ovat kuin hillolla päällystettyjä, jogurttikuorrutettuja kaurakeksejä. Eivät kovinkaan makeita, vaan jopa "terveellisen" oloisia, mutta silti hyviä. Ja missä muissa kekseissä on paketin kuvassa karatevarusteisiin pukeutunut, vihaisen näköinen persikka?
Muuta: Yle Extra näytti juuri äsken Morrisseyn Who Put the M in Manchester -konsertin vuodelta 2004. En ehtinyt nähdä sitä aivan kokonaan, mutta se vaikutti vähintäänkin kiinnostavalta. Morrissey vaihtoi perinteiseen tyyliin paitaa kolme kertaa ja vaikutti paikoittain todella uppoutuneelta omiin lauluihinsa. Ainoa miinuspuoli oli bändin liian hidastempoinen soitto, esimerkiksi The Smithsin ehdottomasti parhaisiin kappaleisiin lukeutuva A Rush And A Push... kuulosti laiskan letkeältä, kun sen pitäisi kuulostaa kiihtyneeltä ja panikoivalta.
Encorena soitettu There Is A Light That Never Goes Out oli erittäin hieno. Klassikkokappaleen tunnistaa aina siitä, että sen alussa kuulija kokee kylmiä väreitä. Näin tapahtuu väittämättömästi There Is A Lightin ensitahtien soidessa. Biisissä oli myös nokkela lopetus: bändin soittajat poistuivat lavalta yksi kerrallaan, mutta kappale jatkoi soimistaan vaikka instrumentit vähenivät hetki hetkeltä. YouTubesta löytyi videokin:
Morrissey - There Is A Light That Never Goes Out (Live at Manchester Evening News Arena, 22.5.2004)
(+ Tämä oli nerokas juttu..!)
04 lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kyllä, kyllä! Olen kuullut rasittavampaakin taustamusiikkia. Oletko koskaan katsonut Happy tree friendsejä? Niiden taustamusiikki on omiaan tekemään ihmisen hulluksi.
Hahahaha, oot joo oikeassa! En ollutkaan ennen edes kuullut Happy Tree Friendsistä mutta nyt kun näin niitä niin onhan se tunnari ihan älyttömän rasittava! Muutenkin ihan hirveitä juttuja.
Joo, tuo "who put the M..." on muuten erittäin toimiva taltiointi. Itse ostin sen ilmestyessään DVD:nä. Setti toimii mielestäni paremmin kuin esim. edellisen levyn jälkeen tehdyillä Suomen keikoilla. Bändi soittaa hyvin ja miksaus on kohdallaan. Suosittelen hankkimista, itse katselen sitä aina (harvoin), kun olen yksin himassa.
Lähetä kommentti