08 lokakuuta 2009

Hullut Päivät

Lyhyt ajatus Hulluista Päivistä:

Eikö olekin jotenkin kummallista, että kun yleensä tavaratalot haluaisivat antaa itsestään kuvan paikkoina, joissa voi kokea positiivisia, jopa rauhoittavia elämyksiä kuluttamisen kautta, Stockmannin Hullut Päivät on valmiiksi asemoitu välittämään kiireen, taistelun ja sekasorron tuntemuksia? Nimen "hulluus" on luultavasti alkuvaiheessa viitannut alennettuihin hintoihin, mutta nykyisellään se käy kuvaamaan koko tunnelmaa.

Ei kiireetöntä kiertelyä viileissä marmorihalleissa, ei herkullisia kahvitaukoja joiden aikana tarkkailla ihmisiä kaikessa rauhassa - vain ryntäilyä, säntäilyä, repimistä ja mekkalaa. Todella outo konsepti!

Mutta jostain syystä se toimii. Ehkä Stockmann on muuten niin hyvä omassa asiassaan, että se voi kaksi kertaa vuodessa kääntää koko jutun täysin päälaelleen? Tai sitten ihmiset on vain saatu totutettua siihen, että tavaratalokokemuksen ei tarvitse olla virkistävä, vaan sen tuleekin olla voimia vievä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko koskaan miettinyt, että miten Sokoksen 3+1, Forumin Hintasirkus tai mikään muu alennusrumba ei ole onnistunut haastamaan Stockan Hulluja päiviä? Sokoksen tarjouspäiviäkin pidetään lähinnä Hullujen päivien alkusoittona.

/f

PS. Tällaiset arjen pikku huomiot ovat blogisi parasta antia. Bravo!

Pete P. kirjoitti...

Niinpä, niillä ei ole läheskään samanlaista statusta. Ehkä se johtuu siitä, että esim. Sokosta ei yleensä pidetä niin "kalliina" tai "arvokkaana", joten hinnanalennukset eivät tunnu niin "hulluilta"? Stockmannilla on kuitenkin vähän sellainen "rikkaiden tavaratalon" maine (ihan perustellustikin), joten mikä tahansa ale tuntuu enemmän Suurelta Tapaukselta ja aiheuttaa hysteriaa?

Noita kauppakeskuksia ja aleteemaviikkoja on nykyään ihan valtavasti, ne syö vähän toisiltaan varmasti. Sokos, Forum, Itäkeskus, Sello, Iso Omena, Ruoholahti, blaa blaa, kaikilla on jotkut omat "päivät". Kuulin bussissa, kun Ruoholahden Kauppakeskuksen "Ei Pöllömmät Päivät" sai teinikeskustelijoilta aika kovan tuomion: "tyhmin nimi ikinä". Hahaha

Anonyymi kirjoitti...

Asiasta toiseen, oletan ilahduttavani sinua toteamalla, että oma arvostukseni Arcticseja kohtaan nousee hyvää vauhtia. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, olihan mulla melko hidas sytytys Libsienkin nerokkuuden suhteen taannoin. Syytän tosin etenkin AM:n osalta sitä, että hypen perusteella mielsin bändin Oasiksen veroiseksi tajunnanräjäyttäjäksi, ja sen johdosta ehdin pettyä hiukan debyyn ilmestyessään. Nyt paranee koko ajan, onhan tämä nyt perhana päättyvän vuosikymmenen klassikkoja ilman muuta.

Pete P. kirjoitti...

Niin, se on sellainen hitaampi tajunnanräjäyttäjä. Ei mikään Supersonic, mutta eri tavalla hyvä samallakin tavalla.

Anonyymi kirjoitti...

Hullujen Päivien yksi parhaimmista "vedätyksistä" on myydä kuluttajille normaalivalikoiman ulkopuolisia tuotteita, jolloin näennäisesti halvoille hinnoille ei ole mitään vertailukohtaa!

Yksittäisiä halpoja tuotteita toki joukosta löytyy (ns sisäänvetotuotteet).

Samaan kategoriaan kuuluu Stockan "Exclusive"-kanta-asiakkuus, joka koki lopullisen inflaation MasterCard-käytännön myötä. En kutsuisi muutaman kerran vuodessa tulevaa kiiltävää A4 -kokoista mainoslehteä kovin ekslusiiviksi.

Hullujen Päivien aikana olisi syytä olla joka kerroksessa yksi kassa, josta saa ostaa ainoastaan normaalihintaisia tuotteita.

..ja Suomessa pitäisi lisäksi olla yksi oikeasti upscale tavaratalo, jossa vaikka sisäänpääsymaksulla rajattaisiin asiakaskuntaa.
Eihän sille tietysti riittäisi asiakkaita, mutta vihaajia toki sitäkin enemmän.

Ehkä siksi rakastan ajatusta.

t: lokaali

Pete P. kirjoitti...

Joo, olet ihan oikeassa: Hullut Päivät ei oikeasti ole ale, koska niitä samoja tuotteita ei koskaan muulloin ole saatavissa normaalihinnoin.

Oikeasti kesä- ja vuodenvaihdeale ovat paljon parempia.

Tuollainen "sisäänpääsymaksulla" toimiva tavaratalo olisi ehkä näyttänytkin ihan mahdolliselta vielä edellisen nousukauden aikaan. Nyt varmaan lama on vähän tasoittanut varallisuuseroja. Mutta ehkä sellainenkin vielä tulee.

Onhan monet keskustan yksittäiset putiikit jo käytännössä hintojensa puolesta hyvinkin rajatulle joukolle suunnattuja. Ketkäköhän niitä Louis Vuittonin laukkuja oikeasti ostaa?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...