Kiireisenkin viikon keskellä on silti aina aikaa pistäytyä kahviloissa. Kahvilat ovat parhaimmillaan täydellisiä nautinnon keitaita, mutta valitettavasti Suomessa kahvilakulttuuria heikentää kansallinen taipumuksemme itsepalveluun: hienoissakin kahviloissa joutuu itse jonottamaan, kanniskelemaan tarjotinta ja pahimmassa tapauksessa jopa siivoamaan pöydän. Vaikka palvelu onkin ulkoistettu asiakkaalle itselleen, hinnat ovat silti useimmiten melko tolkuttomia.
Oikein täydellistä, vakiopaikaksi kelpaavaa, miellyttävää kahvilaa on siis vaikea löytää. Viime viikolla löysin kuitenkin yhden erittäin varteenotettavan ehdokkaan: Aleksanterinkatu 50:n tunnelmalliseen yläkertaan on avattu uutuuttaan hohtava kahvila nimeltä La Torrefazione. Paikan erikoisuus poikkeuksellisen sijaintinsa lisäksi (no, on tietysti hieman säälittävää, että muualla kuin katutasossa sijaitseminen on poikkeavaa ja erikoista, mutta tällaiseksi kaupunkimme vain on rakennettu...) on se, että La Torrefazionen sivuhuoneessa on oma pieni kahvipaahtimo. Kahvilassa tarjoiltu kahvi on siis äärimmäisen raikasta, tuoretta ja pehmeää, sillä se paahdetaan suoraan samassa tilassa. Itse voin suositella lämpimästi erityisesti lattea, mutta varmasti muutkin kahvijuomat ovat maukkaita. Olen kolmen käynnin aikana kokeillut myös smoothieta ja ciabattaa, jotka kumpikin valmistettiin erikseen eikä tarjoiltu vitriinissä seisoneina (jälleen asioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä, mutta jotka silti ovat harvinaisia ja siksi arvostettavia).
Niin, ja La Torrefazionessa on siis myös pöytiintarjoilu.
Toinen erittäin mukavaksi osoittautunut paikka on outo ja erikoinen Manga Café. Kahvila on hieman vaikeasti löydettävissä Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulman sisäpihalta, sekä pinta-alaltaan melko pieni, mutta vastapainoksi äärimmäisen tunnelmallinen ja omaperäinen. Paikan teema on siis japanilaisuus ja kaikki manga-sarjakuviin liittyvä: tarjolla on japanilaista teetä ja makeisia, hyllyissä on luettavaksi nidekaupalla mangaa ja pöydissä jopa luonnosvihkoja, jos haluaa piirrellä omaa mangaa (itse en halua / osaa, mutta arvostan niitä, jotka niin tekevät). Kahvilan kulmassa nököttää lisäksi Puzzle Bobble -videopeliautomaatti, johon ei edes tarvitse syöttää kolikkoa saadakseen aikaan hermojakutkuttavan pelikokemuksen.
Manga Café näytti olevan erityisesti hieman nuoremman väestön suosiossa, mutta ketään ei tietenkään vieroksuta. Tee oli ehdottomasti parempaa kuin missään muussa kahvilassa (oikeaa japanilaista vihreää, eikä tylsän lällyä perus-Nordqvist-vihreää) ja samaan hintaan sai pyytäessä vielä santsikupinkin. Suklaacookie oli muheva ja paksu, ja limonadivalikoima oli miellyttävän kattava (joskaan ei lainkaan japanilainen). Manga Café on todella hieno piilopaikka ja hauska kurkistus aivan erilaiseen alakulttuuriin. Kaverini huomautti osuvasti, että kahvilan tunnelma on kuin jos sen pitäjät "olisivat lapsina päättäneet, että perustetaan isoina kahvila, ja sitten tehneet juuri niin"!
Suosittelen kumpaakin kahvilaa lämpimästi. Kumpikin on hyvin omanlaisensa ja tyylillisesti täysin eri suuntausta kuin toinen (La Torrefazionessa työskentelee "Suomen barista-maajoukkueen kapteeni" ja asiakkaat kysyvät snobistisesti "Onko teillä guatemalalaista kahvia?", kun taas Manga Caféssa omistajat pelailevat PSP:illään ja maistelevat keskenään suklaita), mutta kumpikin on omassa tyylissään erinomainen.
2 kommenttia:
Sano nyt tyhmälle, että mikä rakennus on numero 50 Aleksilla? Kuulosti tosi hyvältä, täytyy jouluisella Suomen reissulla testata :)
Joo, en mäkään numeroiden perusteella osaisi hahmottaa, Aleksilla noi menee vielä vähän jännästi.
50 on suoraan WTC:tä vastapäätä, Stockmannin puolella katua.
Lähetä kommentti