Olen aina arvostanut pop-musiikkia sen viihdyttävyyden ja kauneuden lisäksi myös sen opettavaisuuden takia. Pop-kappaleista opituilla käyttäytymis- ja ilmaisumalleilla voi halutessaan tyylitellä koko elämänsä. Koin tästä osoituksen jälleen eilen.Unioninkadun Neuhaus-suklaapuotikahvilassa oli sanalla sanoen sekasortoinen tunnelma. Ja toisella sanalla hermostuttava. Ja kolmannella absurdi.
Kahvilan vetovuorossa olivat eilen keski-ikäinen mies, joka ei puhunut suomea ja nuori nainen joka varmasti olisi sekä puhunut että ymmärtänyt suomea, jos vain olisi halunnut. Mutta naisen ja miehen välillä oli ilmeisesti jonkinlainen kriisitilanne meneillään, ja kun siihen lisää vielä sunnuntairyntäyksessä sinnittelevän minikahvilan, tulos oli hyvin outo. Tilaukset menivät väärille asiakkaille, kymmenen neliömetrin kokoiselle lattia-alalle oli muodostunut kaksi jonorykelmää nokkahuilumaisteritätejä ("Eikö se meidän palvelija tuokaan näitä pöytiin?!") ja kaiken aikaa miehen ja naisen välillä kihisi kummallinen, hiljainen vihanpito. Itselle tuli sama tunne kuin joskus lapsena, kun huomasi, että vanhemmat selvästi halusivat riidellä keskenään, mutta eivät voineet tehdä sitä täydellä volyymillä, koska tiesivät jälkikasvunsa olevan läsnä.
Kaikki oli kohtalaisen hyvin vielä niin kauan kuin kahvila oli täynnä asiakkaita, mutta kun kaikki olivat poistuneet, mies ja nainen aloittivat kiihtyneen supattelun takahuonetilassa. Mies ei vaikuttanut olevan oikein millänsäkään, hän ei ehkä pitänyt tilannetta kovin vakavana. Nainen oli ärtyneempi, mutta vaikutti samalla jotenkin todella väsyneeltä ja poissaolevalta - kuin hänen täytyisi sättiä miestä vain tavan vuoksi.
Kahvilanpitäjäpari hoiti neuvottelukuiskailunsa englanniksi. Eräässä suvantokohdassa (oikeastaan koko riita oli yhtä suvantoa) nainen totesi miehelle hyvin lakonisesti ja rauhallisesti, aivan kuin pyytäisi makaronilaatikkoon lisää ketsuppia: "I hate you." Tähän hän lisäsi vielä: "... I hate you so much right now." Kyseinen rivihän on siis Kelisin ensihitistä Caught Out There! Mutta kun Kelis ärisee vihaisena "I! Hate! You! So! Much! Right! Now!", kahvilanaisen tönkkö tyyli oli riemastuttavan rauhallinen kontrasti.
En tiedä, tajusiko hänen kritiikkinsä kohde kyseisen Kelis-viittauksen, mutta ainakin yleisöön se puri. Ihmisten pitäisi vielä enemmän tiputella pop-kappaleiden sanoja arkipäiväisen kanssakäymisensä lomaan!
Kelis - Caught Out There
Tekstit
1 kommentti:
Sellaisten heitteilyiden ongelma vaan on, ettei vastapuoli useinkaan niitä hiffaa.
sanoin tänään just yhdelle kaverille että tykkään enemmän piilovittuilla kuin vittuilla koska se vaatii enemmän älykkyyttä. tosin usein jos oikein välähtää, toinen ei välttämättä hiffaa tätä. (en nyt tarkoita että vittuilisin ihmisille kauheasti, mie oon niin kiltti, mutta on pari sellaista kaveria, joiden kanssa hyvässä hengessä tätä harrastetaan).
kiva postaus, teitsi osaa kuvailla.
pidin muuten tuosta possustoorista.
Lähetä kommentti