Ankea viikko näyttää huipentuvan tähän päivään. Mikään ei tunnu hyvältä: olen kipeänä, jouduin heräämään liian aikaisin, tilaamani ruoka jäi tulematta enkä ehtinyt syödä, sähköposti on täynnä kielteisiä vastauksia kesätyöhakemuksiin ja en ole ehtinyt vielä edes alkaa lukea huomiseen tenttiin. Kaikki ärsyttää.Eilen olin osallisena kiusallisessa tilanteessa. Vierailimme Suomen Pankissa pääjohtaja Erkki Liikasen kutsumana. Informatiivisten powerpoint-esitysten ja lyhyen nähtävyyskierroksen jälkeen ohjelmassa oli ruokailu tyylikkäästä noutopöydästä. Itse pääjohtaja Liikanen oli buffet-jonossa suoraan takanani. Ottaessani tomaattipiirakkaa hopeisella lastalla, tiputin vahingossa pari murusta lattialle, suoraan Liikasen kenkien eteen. Olin aika tiukassa paikassa: pitäisikö olla rehellinen, mutta nolo ja noukkia piirakanjämät matolta - vai yrittää olla huomaamatta koko asiaa ja vain kulkea jonossa eteenpäin? Päädyin nopean harkinnan tuloksena jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä en halunnut kiinnittää huomiota itseeni. Valinta kuitenkin osoittautui ehkä vääräksi, sillä siirtyessäni annostelemaan seuraavaa ruokalajia, Erkki Liikanen koukistui kohti lattiaa ja napsi piirakanrippeet ylös matolta. Tällaiset tilanteet tekevät minut hyvin vaivaantuneeksi. Liikanen vielä myöhemmin kehui maton mainioita äänieristeominaisuuksia muuten kaikuisassa ja korkeassa salissa. Jotenkin se teki minut vieläkin nolostuneemmaksi.
Tämä viikko ei ole ollut kovin hyvä. Välillä se on pienistä asioista kiinni. Jopa piirakanmurun kokoisista.
Tekstit
5 kommenttia:
Hahhah.. Olisin kain noukkinut se muruset, olen niin paranoid, että todellakin olettaisin, että noin myös kävisi, että aletaan selittämään jostain maton äänieristeistä. Että, että, että. Alan jo kuulostamaan joltain julkkikselta, joka joutuu selittelemään tekemisiään. Itse olin kipeä koko viikon ja sitten viimisellä päivällä kun menin kouluun, koulu kesti vain 3 tuntia. No joo olihan se vaihtelua viikkoon mennä kouluunkiin välillä. Mua häiritsee ku en saa vastauksia, vaan kaikki joihin olen hakenut, ovat sellasia, että niihin pääsemiseen tarvitaan arpaonnea. (Eli kaupungin hommia).
Voi pientä, ei nyt mee ihan putkeen. Toivottavasti ensi viikko sujuu paremmin.
Muista hei, että "there is joy to be found".
Oho, Thrills-sitaatti! Jiih!
Tuli vielä tosta tomaattipiirakasta mieleen, että ethän syönyt dominoksessa, kun olit amerikassa? Eikä välttämättä kannata tulevaisuudessakaan syödä siellä. http://www.youtube.com/watch?v=unMJR9-4MdA
En oo muuten Domino'sia kokeillut. Ja nyt ei todellakaan enää edes tee mieli. Tosin tällainen epäilys herää aina ihan missä tahansa ravintolassa. Parasta vaan kokata kotona jotain mukavan lasinsiruista ruokaa.
Lähetä kommentti