Olen ennenkin korostanut pienistä asioista nauttimista - ja korostan taas kerran. Esimerkiksi niinkin tavalliset asiat kuin kauppareissu tai ruoanlaitto voivat tuoda monenlaisia ilon aiheita, jos niiden yksityiskohdat osaa nähdä oikealla tavalla.
Kun ulkona on sen verran viileää, mutta sen verran lämmintä, että t-paidalla tarkenee juuri ja juuri. Voi kävellä roskakatoksen kautta pyörätelineelle ja nauttia siitä, ettei ole kiire pyöräillä mihinkään. Katsoa kesän merkkejä käsivarsissaan: lievää rusketusta ja hyttysenpuremia. Muistaa viime hetkellä ostaa hiivan ja varajauhoja. Mikään ei ole vaikeaa, mikään ei ole väärää. Pizzanvalmistus kestää juuri yhden Definitely Mayben ja yhden Up The Bracketin verran. Keittiö on hiostuttavan kuuma, mutta Pepsi viileää ja huoneen puolella ovi apposen auki.
Tekstit
6 kommenttia:
Täysin ulkoa topikin, mutta tsekkaas akti nimeltä The Ruling Class. Vuosi 89 näemmä muodissa muutenkin kuin pakollisen Roses-reissuen osalta. En tiedä, meneekö itselläsi suoraan ns. kopiobändien lokerikkoon, mutta mulle kyllä uppoaa. Ei muuta ku biisit Marian Shrine & Sleeping Beauty soittimeen ja heilumaan mahdollisimman Brown-Burgess-coolisti.
Katselin tota just YouTubesta yks päivä. Kaikki sanoo, että ne kuulostaa Stone Rosesilta, mutta tosiaan - kuten sä sanoit - The Charlatans on ehkä vähän lähempänä. Meininki on kyllä niin mahdollisimman kasiysiä, heheh! Odotan mielenkiinnolla tulevia julkaisuja. :-)
Mikä tollanen opiskelija on kun juo vaan pepsiä ja tekee pizzaa :D
Ei kun perhana, tämä bändihän olis pienen selvittelyn jälkeen pitänyt spotata jo viime vuonna. No, joka tapauksessa siirsin jo rahat sivuun debyn hankkimista varten. Nämä kuusi kuulemaani ämppäriä ovat kaikki periaatteessa aivan liian lähellä ihannoimiansa parinkymmenen vuoden takaisia juttuja, mutta en minä näitä uusmoppipäitä sen takia teilaa. Taitaapa muuten vanhat Bluetonesit ja kumppanit huomioidenkin olla soundiensa ja meininkinsä puolesta kaikkein lähimpänä genren originaaleja.
Totta, Bluetones ansaitsisi enemmän arvostusta. Ilmeisesti bändin tämänvuotiset kiertueet, joilla ne on soittaneet Expecting To Fly:n kokonaan, on olleet aika suosittuja.
Joskus olenkin funtsinut, että mikäli innostun kirjoittamaan omaa blogia, sinne tulisi ainakin juttua kaikista näistä mainioista brittidivariin syystä tai toisesta jääneistä orkestereista. Suunnitelmissa olis myös syväanalyysi jokaisesta koskaan levytetystä Oasis-kipaleesta.
Lähetä kommentti