26 toukokuuta 2008

Henkien kätkemä ja Liikkuva linna

Japanilaisen animaatio-ohjaajan Hayao Miyazakin legendaarisen Studio Ghiblin tuottamien elokuvien vaikutuspiiristä ei ole viime vuosina voinut paeta. Oscar-voittaja Henkien kätkemän menestyksen jälkeen Miyazakin studioiden vanhempaakin tuotantoa on tuotu suomalaisiin elokuvateattereihin roppakaupalla.

Jostain syystä en ollut kuitenkaan ennen eilistä nähnyt ainuttakaan Miyazakin elokuvaa. Aurinkoisena sunnuntaipäivänä pääsin näkemään sekä Henkien kätkemän että Liikuvan linnan ja jäin sen verran tiukasti koukkuun, että nyt haluaisin nähdä kaikki muutkin!

Kumpikin elokuva oli aivan lumoava. Ensinnäkin ne olivat aivan henkeäsalpaavan taiturimaisesti piirrettyjä. Katsoessa oli lähes koko ajan "Oho, vau..." -tunne. Studio Ghiblin tyyli on samaan aikaan sekä nostalgisen yksityiskohtainen että modernin kolmiulotteinen. Visuaalinen kokonaisvaikutelma on erittäin tyylikäs ja luonnon elementit, kuten aurinko, pilvet ja tuuli ovat äärimmäisen hienosti toteutettuja.

Henkien kätkemässä ja Liikkuvassa linnassa oli hienoa myös se, että niiden maailmoissa oli omanlaisensa logiikka, joka yhdisti hienosti puolia sekä realistisesta tosimaailmasta että fantasian piiristä. Totta kai jumalilla on jossain kylpylä. Tietenkin Löyhkäjumala on sen pelätyin asiakas. Epäilemättä on olemassa taitavia velhoja, jotka ovat niin turhamaisia, että kiukustuvat ja muuttuvat vihreäksi mönjäksi, kun heidän hiusväripurkkinsa on kylpyhuoneen siivousoperaation aikana siirretty väärille paikoille. Miyazaki onnistuu vetämään katsojan niin syvälle kiehtovaan maailmaansa, että kaikessa outoudessa on kiistatonta järkeä.

Parhaat elokuvat ovat sellaisia, joita jää jollain tapaa alitajuisesti miettimään vielä pitkäksi aikaa filmin päättymisen jälkeen. Henkien kätkemä ja Liikkuva linna ovat juuri sellaisia elokuvia. Itse ainakin pälyilen tästedes aina välillä taivaalle, josko siellä näkyisi paperinukkien jahtaama lohikäärme, tai horisontin taa, jos sieltä yhtäkkiä puksuttaisikin esiin tulidemonin ohjastama mekaaninen linnakone. Nämä elokuvat nähtyään ei oikein voi enää olla pälyilemättäkään moisien asioiden varalta.

2 kommenttia:

Stazzy kirjoitti...

Nämä molemmat kyllä mainioita leffoja.

Mutjoo, varsinaisesti piti sanoa, että on sun vika, että minä ei-musiikki-ihminen olen jo useampaan kertaan kuunnellut Rihannan Umbrellaa viimeisen viikon aikana. Syytän!

Pete P. kirjoitti...

Hahah, hmm, no hienoa! Mutta jos oot "ei-musiikki-ihminen", kannattaa kuunnella täältä muutakin. Umbrella on kyllä Kesälegenda, tuskin tänä kesänä tulee yhtä hyvää.

Tai toivottavasti loppukesästä Oasikselta tai The Verveltä joku ökykesähitti...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...