Tämän päivän Iltalehden kannessa oli suurella otsikko KARI TAPION VENETURMA ja sen vieressä pienemmällä VUONNA 2006. Kiitos taas näistä tuoreista ja tärkeistä uutisista, Iltalehti.
Kun olin peruskouluikäinen, isäni toi lähes joka päivä töistä kotiin tullessaan mukanaan sekä Ilta-Sanomat että Iltalehden. Useimpina päivinä luin molemmat lehdet ja vaikka ne olivatkin keskenään hyvin samanlaiset, koin silti että opin niistä sekä hyödyllisiä että viihdyttäviä asioita. Iltapäivälehdissä oli tavallisen hömpän lisäksi myös aivan oikeita uutisia sekä kotimaasta että ulkomailta. Mielestäni ne olivat aivan relevantteja tiedonlähteitä.
Sittemmin suhteeni iltapäivälehtiin katkesi useaksi vuodeksi, oikeastaan olen lukenut niitä vain kerran, pari vuodessa. Silloin niiden heikkolaatuisuus, vähä-älyisyys ja sisällöttömyys on yllättänyt: eihän niissä ole mitään järkevää! Se on saanut minut kyseenalaistamaan itseäni: olivatko Ilta-Sanomat ja Iltalehti joskus 90-luvulla oikeasti asiapitoisempia vai olinko vain itse silloin vaatimattomampi lukemisieni suhteen?
Luultavasti kumpikin vaihtoehto on oikea.
MP3: Duffy - Warwick Avenue [lähde] Brittimenestyjä Duffy nousi nyt USA:nkin listalla lähelle kärkeä, sijalle 4. Duffyn albumi Rockferry myi USA:ssa yhden viikon aikana yli 70 000 kappaletta. Tämän asian suhteen olen iloinen etenkin Bernard Butlerin puolesta. Ex-Suede -kitaristi on toiminut Rockferryllä sekä tuottajana että Duffyn säveltäjäparina useammassakin kappaleessa ja saa nyt viimeinkin sitä kaupallista menestystä, jota olisi jo pitkään ansainnut. Totta puhuen Butlerin albumille kirjoittamat kappaleet, kuten esimerkiksi Warwick Avenue olisivat aivan hyvin sopineet vaikka hänen omille soololevyilleen tai David McAlmontin kanssa jo kymmenisen vuotta sitten tehdyille albumeille, mutta ilmeisesti maailma on vasta nyt valmis Butlerin pehmeälle brittipopsoulille.
Tekstit
6 kommenttia:
Tunsin taas hetken epatoivoa kun vertailin YleX:n ja BBC1 Radion soittolistoja. Jos oikein muistan niin YleX:n A-soittolistalla oli viela Duffyn Mercy, siis taalla jo aikoja sitten soinut hitti, kun taas BBC1:n soittolistalla oli nimenomaan Warwick Avenue. Mita tasta opimme?
Duffy on ihan ok tavaraa muun radiopoppiksen seassa, mutta tykkaan kylla enemman Dusty Springfieldista.
Joo, mutta Suomen julkaisuaikataulut (etenkin Universalin) on jostain ihmeen syystä todella jäljessä tänä vuonna. Duffyn levy julkaistiin täällä vasta maaliskuussa, kun se Briteissä tuli jo tammikuussa. Ja Guillemotskin tuli pari kuukautta brittijulkaisua jäljessä.
No sehan se pointti on, etta why oh why. Luulisi etta tassa alati globalisoituvassa maailmassa (ja Euroopassa kun viela ollaan) ei olisi tuollaisia viiveita ja popkulttuurin pitaisi olla jotenkin "yhteinainen" ilmio ja kokemus eri puolilla, suht samaan aikaan.
Kai tahankin on joku jarkeva selitys, antaa vaan melko huonon kuvan musiikkibisneksesta Suomessa. (Ei silla etta se kuva olisi ennenkaan mitenkaan ruusuinen ollut, grrau.)
Joo, jopa Stupidon "käytös" on muuttunut huonompaan suuntaan. Ennen niille tuli Suomessakin ilmestymättömät levyt omina lähetyksinä kohtalaisen sutjakkaasti. Ja ennen ne myi levyjä jo edeltävänä perjantaina, kun virallinen julkaisupäivä oli maanantaina. Mutta nyt ne myy niitä "Suomen virallisena julkaisupäivänä" keskiviikkona, vaikka ne olisi käytännössä myytävissä jo maanantaina.
Siis tosiaan jännä juttu on se, että tilanne oli huono joskus aiemmin, sitten se parantui pitkiksi ajoiksi, ja nyt se on taas jotenkin vähän huonompi.
Periaatteessahan esim. Duffyn tapauksessa levy-yhtiöthän haluaa julkaista niitä eri maissa eri aikoihin, mm. promootioaikataulujen vuoksi. Siksi siis Duffy tuli Jenkeissäkin ulos vasta nyt, nelisen kuukautta Brittejä jäljessä.
Väääh! Kun käy suhteellisen usein tsekkaileen sun blogia ja näkee aina ton saman "Tuoreita uutisia", se sana 'tuoreita' saa vähän ironisen merkityksen ;-D
Joo, mun pitäis päivittää useammin. Nyt on vaan jotenkin niin kiireistä, että ei ehdi.
Oon miettinyt, että vois nyt kesällä kirjoittaa jostain työjutuista, jos löytäis niihin jonkinlaisen mielenkiintoisen näkökulman... Mutta ehkä ei löydä.
Ja oishan sitä voinut kirjoittaa vaikka Euroviisuista tai jotain tai jotain... Mutta parhaat yleensä tulee, jos on tullakseen. Esim. joskus tammikuussa tuli omastakin mielestäni ihan loistavia kirjoituksia (useampiakin!) ja nyt vaan ei oo tullut mitään. Joskus niin, joskus näin. Sestla vie, sestla tuo, kuten ranskalaiset ei sano.
Lähetä kommentti