18 helmikuuta 2007

Hyvää ja huonoa

Hyvää viikkoa seuraa näköjään aina huono viikko. Tai ainakin outo viikko ja huono viikonloppu. Ja ihan omaa syytä. Pitäisi vain... olla hiljaa. Tai ainakin miettiä tarkemmin, mitä sanoo. Se on vähemmän viihdyttävää, mutta toisaalta ei tule niin paljon loukkaantuneita. Itselläni on niin erikoinen suhde sanoihin. Minulle ne eivät merkitse mitään, mutta sitten on taas ihmisiä jotka ottavat sanat hyvin kirjaimellisesti (niin kuin ne kai pitäisikin ottaa...) ja suuttuvat. Mutta nyt tämä alkaa olla jo pelottavaa. Pelkään, että en saa enää ikinä anteeksi. Ja se olisi kamalaa... se olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. En voi elää itseni kanssa, jos todella olen tällainen typerys.


The Good, The Bad & The Queen - Herculean (live)

The Good, The Bad & The Queenin levy pitää kyllä hankkia heti kun säästöviikot vain loppuvat (säästösuunnitelma kyllä meni tällä viikolla muutenkin vähän pilalle). Nämä livepätkät ovat todella mielenkiintoisia. En ole ihan varma, miten Damon Albarniin pitäisi taas suhtautua. Silinterihattu, sormella osoittelu ja muut maneerit vaikuttavat jälleen jotenkin teennäisiltä, mutta itse kappaleet kuulostavat todella vilpittömiltä. Blurinkin parhaat kappaleet olivat aina näitä hitaampia ja mietiskelevämpiä, ja näköjään TGTB&TQ:n kappaleista iso osa näyttää noudattavan tätä tyyliä.

Herculean-livevideossa on mukavaa huomata, että ex-Verve Simon Tong pääsee edes hieman väläyttämään omaa tyyliänsä. Muuten hän tuntuu soittavan prikulleen niin kuin Damon on häntä käskenyt.


The Good, The Bad & The Queen - Green Fields (live)

TGTB&TQ on ehdottomasti nerokas kokonaisuus, Damonilla on ollut hienoa näkemystä bändin kasaamisessa. Jotenkin koko yhtye sekä henkilöiltään että kappaleiltaan kuvastaa hienosti tätä vuosituhatta tässä vaiheessa; se maalaa väreillä joita kukaan muu ei tällä hetkellä käytä. Bändin jäsenet myös näyttävät mahtavalla tavalla aika väsyneiltä ja loppuunpalaneilta. Se sopii tähän musiikkiin mainiosti.


The Good, The Bad & The Queen - 80's Life (live)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

" Itselläni on niin erikoinen suhde sanoihin. Minulle ne eivät merkitse mitään, mutta sitten on taas ihmisiä jotka ottavat sanat hyvin kirjaimellisesti (niin kuin ne kai pitäisikin ottaa...) ja suuttuvat."

Tiedän mitä tarkoitat. Oma ratkaisuni on että pyrin koko ajan loukkaamaan kaikkia tasapuolisesti. Sinun kohdalla se ei luultavasti toimi. Mutta hei, don't look back in anger!

Pete P. kirjoitti...

Niin... :-(
No itse en pyri loukkaamaan ikinä ketään, mutta niin vain aina käy...

Anonyymi kirjoitti...

Jos sanoilla kerran voi loukata, on niillä pystyttävä myös rakastamaan.

Sanat ovat aika joustavia. Osaat kyllä rakentaa niillä myös jonkinlaisen korjaussarjan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...