Tajusin tänään, että kesään on enää alle 70 päivää ja se alkoi ahdistaa.
En nimittäin oikein pidä kesästä, jos totta puhutaan. Kyllähän silloin aurinko tietysti paistaa ja ihmiset hymyilevät ja syödään ulkona ja niin edespäin, mutta ei se kaikki ole välttämättä niin kivaa.
Kesä on nimittäin oikeastaan viimeinen vuodenaika. Se on pakkotauko kaikesta. Jos et ole kesään mennessä saanut tarpeeksi opintopisteitä, et oikeastaan voi saada niitä kesällä lisää. Jos et ole kesään mennessä löytänyt työpaikkaa tai tyttöystävää, on erittäin todennäköistä ettet löydä sellaisia kesälläkään.
Kaikki pitää saada valmiiksi ennen kesää, koska kesällä asioiden tila ei muutu.
Viime kesä ainakin oli todella yksinäistä aikaa, nyt kun sitä miettii. Jos laskee hyvin väljästi, että minulla on esimerkiksi 30 kaveria, näin heistä kesän aikana enemmän kuin yhden kerran ehkä kolmea tai neljää. Aika pientä prosenttiosuutta siis. Kesällä oli paljon päiviä ja jopa viikkoja, kun ei tavannut yhtään kavereita. Oli vain itsekseen ja kävi töissä. Ja viime kesänä vain yhtenä päivänä töissä oli oikeasti kivaa.
Syksy on itse asiassa ensimmäinen vuodenaika, silloin kaikki alkaa tai jatkuu. Syksy on täynnä mahdollisuuksia. Silloin peli vihelletään taas käyntiin ja on taas seuraavaan kesään asti aikaa toteuttaa kaikki se, mikä pitää toteuttaa. Tai ainakin seuraavaan helmikuuhun, jolloin tuleva kesä alkaa jo painaa mielessä.
Yritän vakuuttaa itselleni, että kesään - kuten kaikkeen muuhunkin - pätee sääntö, ettei se voi olla niin paha kuin sen odottaa olevan.
"'Cause people believe that they're gonna get away for the summer"
2 kommenttia:
http://www.youtube.com/watch?v=i3Zrp4D9ST4
Jaahas jaahas... Hyvää settii, mut miks noilla on noin dunkut viikset ja hiukset?
Noi tilastokaaviot etenkin oli hyviä!
Lähetä kommentti