Jos ei saa unta, voi yhtä hyvin vaikkapa kirjoittaa jotain.)Olen viime aikoina miettinyt vaihto-opiskelua. Sen miettiminen on tullut ajankohtaiseksi vasta nyt, kun ensimmäiset tuntemani ihmiset ovat lähteneet ulkomaille vaihtoon. Aina aiemmin on vain kuullut että "Se-ja-se ovat lähteneet sinne-ja-sinne opiskelemaan", mutta tänä syksynä ensi kertaa todella tuntee jonkun joka lähtee vaihtoon. Se tuntuu vähän oudolta.
Itse voisin lähteä vaihtoon aikaisintaan ensi vuonna. Ja toisaalta myös viimeistään ensi vuonna. Pelkään, että jos en ensi vuonna lähde, koko juttu jää tekemättä ja se varmasti harmittaisi jälkeenpäin.
Kiinnostavimmat kohteet olisivat mielestäni englanninkielisissä maissa, vaikka englanniksi pystyisi tietysti opiskelemaan muuallakin. Kyseeseen tulevat siis lähinnä Englanti, Skotlanti ja Irlanti. USA:ssa ammuskellaan hieman liikaa kampuksilla ja Australia on hieman liian kaukana (ja surffaus ei oikein ole minun juttuni).
Kaikista paras paikka olisi tietysti Lontoo, johon kuitenkin liittyy pari pulmaa. Pulma numero yksi on se, että Lontooseen olisi itse asiassa mahdollista päästä: laitoksellamme on suoraa yhteistyötä University College Londonin kanssa. Se on pulma siinä mielessä, että unelmat, jotka olisi mahdollista toteuttaa, ovat aina kovin pelottavia.
Pulma numero kaksi on siinä, että Lontoossa on aivan tajuttoman kallista elää. Tämän talouspulman olennainen osuus on siinä, että minulla luultavasti olisi varaa elää Lontoossa se yksi vaihtovuosi, mutta sen jälkeen kaikki säästöt olisivat varmasti aivan lopussa. Joten pitäisi päättää, uskaltaako ottaa sen riskin että viettäisi hienon vuoden yhdessä maailman hienoimmista paikoista, mutta olisi sen jälkeen jokseenkin tyhjän päällä.
Kolmas pulma (outoa että tämä on vasta kolmantena?) on se, että Lontoon-paikoista on varmasti kovaa kilpailua, ja jos tuo kilpailu ratkaistaan akateemisen menestyksen perusteella, en varmaankaan olisi vahvoilla. Neljäntenä pulmana mitä tahansa vaihtopaikkaa koskien on se, että olen niin huono suunnittelemaan opintojani, että vieraassa maassa saisin tuskin ainuttakaan opintopistettä suoritettua. No, näihin kahteen viimeiseen pulmaan en ole perehtynyt laisinkaan, ja ne olisivat varmasti ratkaistavissa pienellä vaivannäöllä.
Oikeastaan on ehkä turha miettiä koko vaihtoasiaa tällaisten käytännön kysymysten kautta. Ei kai sillä loppujen lopuksi ole niin väliä? Tuskin siihen kuolee, jos koko homma meneekin pieleen.
Olen miettinyt myös sitä, mitä tekisin asunnolleni vaihtovuoden aikana. Kuinka helppoa on löytää halukas vuokralainen vuoden mittaiseksi jaksoksi kalustettuun asuntoon? No, en tiedä - en ole tutkinut asiaa. Ehkä se olisi mahdollista. Helpoin vaihtoehto - ja itse asiassa tämä on se, mitä miettiessäni en ole saanut unta tänä yönä - olisi irtisanoa vuokrasopimus, myydä kaikki irtain (paitsi levyt ja kirjat, jotka toivottavasti saisi säilytykseen jonkun hyväntahtoisen ystävän luokse), pakata vaatteet matkalaukkuun ja vain lähteä. Palatessa voisi sitten muuttaa asumaan vaikka johonkin soluasuntoon, koska tavaraa ei enää olisi. Se olisi hyvä puhdas alku ja se mahdollistaisi myös uuden lähtemisen helposti. Pitkän tähtäimen suunnitelma on nimittäin joka tapauksessa muuttaa ulkomaille sitten kun opinnot ovat valmiina.
Onneksi minulla on vielä jonkin verran aikaa miettiä (eli lykätä) näitä asioita. Vaihtopaikan tutkailu pitäisi luultavasti aloittaa viimeistään alkukeväästä. Sitä ennen voi vaikka lukea tätä tai tätä blogia (jotka ovat tartuttaneet vaihto- / ulkomaillaopiskelukuumeen minuunkin) ja kuulostella miten muut aikovat kyseisiä asioita ratkaista.
MP3: The Verve - History [lähde]
Tekstit
9 kommenttia:
Pelko pois! Jos minä uskallan, niin uskallat sinäkin. Aion seuraavassa tekstissäni murskata kaikki epäilyksesi! Olet aivan oikeassa siinä, että tällaisten käytännön kysymysten kautta on turhaa miettiä tätä asiaa; pohjimmiltaan on vain kysymys siitä, haluatko oikeasti lähteä vaihtoon.
Ensinnäkin, onko Uni College Londonin vaihto vuoden pituinen? Jos on, niin heti sinulla on vähemmän kilpailua, koska ainakin meidän laitoksellamme (Jkl) vuoden vaihdot ovat kaikkein karsastetuimpia, koska siellä ollaan sitten se koko akateeminen vuosi. Puolen vuoden vaihdot ovat taas sitten niitä suosittuja.
Lontoossa eläminen on kallista, mutta saisit viettää vuoden yhdessä maailman parhaista kaupungeista, eikä sinun tarvitsisi edes huolehtia 5000 euron lukukausimaksuista, kuten muiden opiskelijoiden. Lisäksi UCL on todella maineikas yliopisto.
Mitä opintojen suunnitteluun tulee, niin Britanniassa yliopisto-opinnot, ja epäilemättä myös yksittäinen vaihtovuosi, ovat tiivis opintoputki. Käytännössä siellä on siis paljon vaikeampaa olla tekemättä mitään kuin Suomessa, jossa opintojen eteneminen riippuu vain ja ainoastaan omasta itsestä. Voi jopa olla, että eteesi lätkäistään valmis lukujärjestys ja sanotaan, että "käy näillä luennoilla."
Lisäksi UCL on kansainvälinen yliopisto ja siellä on saatavilla paljon enemmän apua ja tukea opintoihisi kuin Suomessa. On ainekohtaisia tutoriaaleja, tapaamisia advisorin kanssa ja tietty vanhemmatkin oppilaat tutoroivat.
Eikös teillä ole mahdollista myös järjestää oma vaihtopaikkanne? Jos on, niin Lontoossa on muitakin hyviä yliopistoja, kuten LSE ja King's College, ihan vain joitakin mainitakseni.
Mutta, kuten sanottua ja henkilökohtaisesti todettua, on sitä Britanniaa Lontoon ulkopuolellakin, ja hyviä yliopistojakin. Ja onhan se Irlantikin varteenotettava vaihtoehto, vaikka jos Dubliniin halajat (Trinity College), niin en usko, että siellä pääset paljoa halvemmalla. Itse ehkä valitsisin Lontoon noista kahdesta.
Jos olisin itse tilanteessasi, niin ehkä päätyisin myymään irtaimistoni ja jättäisin levyt ja kirjat kaverin huomaan, ellen saisi kämppää vuokralle. Jos tavoitteesi on muuttaa ulkomaille opiskelujen jälkeen, niin joudut (luultavasti) totuttelemaan joka tapauksessa liikkuvaan elämään. Lisäksi itsestäni ainakin tuntuisi jälkeenpäin hölmöltä, jos kämppä, pöytä ja pari tuolia olisivat estäneet minua lähtemästä vaihtoon.
Muuten, oletko tsekannut Londonward-blogin? Kirjoittaja opiskelee LSEssä, sisältää paljon juttua Lontoossa opiskelusta. Ja myös Iso-Britannian suomalaisen opiskelijayhdistyksen (ISO ry:n) foorumilta löytyy vaikka mitä asiaan liittyvää.
Olinko vakuuttava?
itse asiassa kalustettu kämppä on hyvinkin helppo saada vuokralle syksyllä, ainakin tällä päin missä uudet opiskelijat eivät kämppää saa elleivät ole erityisen onnekkaita. mua enemmäkin häiritsisi se, että joku muu eläisi mun kämpässä. outoa sinänsä. eihän tämä ole minun. vuokralla vaan.
mutta sonja on varmasti oikeassa sanoessaan:Lisäksi itsestäni ainakin tuntuisi jälkeenpäin hölmöltä, jos kämppä, pöytä ja pari tuolia olisivat estäneet minua lähtemästä vaihtoon.
tosin sinäkin olet oikeassa sanoessasi että toteutettavissa olevat unelmat ovat aina pelottavimpia.
itse olen harkinnut että jos jättäisin haaveet vaihdosta ja tekisinkin toisen harjoitteluni ruotsissa. ei se nyt kovin eksoottiista ole, mutta minulle jo aika hurjaa.
...ja voisi kyllä muuten kuvitella, että kalustettu asunto kelpaisi juurikin jollekin vaihtarille. Yleensä ulkomaalaisten opiskelijoiden asuminen taitaa tosin järjestyä opiskelija-asuntosäätiöiden kautta (HOAS?), mutta ainakaan Tampereella ei mattimyöhäisille riitä kuin patjoja solukämppien lattioille. Että sit vaan tehokasta markkinointia yliopiston ilmoitustauluilla ja sähköpostilistoilla.
Heh, myöhästyin.
Kiitos, joo, olitte vakuuttavia.
:-D
Silti se (esim. kaikkien tavaroiden myyminen) vaikutti yöllä paremmalta idealta kuin nyt. Ehkä sitten kun se varsinainen aika tulee, pitääkin tehdä kaikki isot päätökset öisin.
Mutta levyjä et siis olisi myymässä? Höh!
Joo, niitä en myis missään nimessä. Mutta ajattelin että esim. sä oisit niille erittäin luotettava säilyttäjä, jos sopii? Niitä saa totta kai kuunnella / kopioida / lainailla / tehdä ihan mitä haluaa sillä aikaa.
Joo!
Mä kannatan lämpimästi sun vaihtoa. Kannattaa mennä ehdottamasti koko vuodeksi ja jäädä vielä kohdemaahan kesätöihin!
Jätkä pärjää aina.
Lähetä kommentti