Aloitin eilen yöllä laittamaan tageja vanhoihin blogipostauksiin. Olen tällä hetkellä saanut luokiteltua kaikki kirjoitukset tältä, edelliseltä ja toissavuodelta. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin! Yritän pitää kategorioiden määrän hallittavana, mutta näköjään asiasanoja kertyy.
Tärkeimmistä aihealueista tagilla pohdinnat löytyy kaikenlaisia yleisiä mietelmiä ja ajatuksia - tämä on melko laaja kategoria.Otsikon idiootit pitit alun perin koskea vain niitä postauksia, joissa haukutaan ihmisiä, mutta nyt se onkin laajentunut kattamaan kaikki postaukset, joissa haukutaan mitä tahansa asioita. Seikkailut ovat kaikenlaisia yleisiä arkipäivän "jänniä" sattumuksia ja hauskat jutut sisältävät mitä tahansa, mikä huvituttaa. Kaikki muut lokerot ovatkin ehkä selvempiä jo aivan nimensä perusteella. Tagipilvi löytyy siis blogin oikeasta laidasta hieman alas vierittämällä.
Olin jo hetken aikaa harkinnut jopa blogin lopettamista, sillä jostain syystä ajatus siitä, että sen pian 26-vuotias kirjoittaja on oikeastaan melkolailla eri ihminen kuin se 20-vuotias, joka kirjoittamisen aloitti, tuntui hölmöltä. Mutta nyt kun olen lukenut juttuja ajassa taaksepäin, menneistä aiheista on muistunut mieleen monta ihan mielenkiintoista pointtia. Ehkä siis kannattaa jatkaa vielä; ehkä jotain samaa on yhä jäljellä vaikka monet asiat ovatkin muuttuneet.
Muuta:
Carl Barât julkaisi äskettäin ilmaisena downloadina kappaleen This Is The Song, joka on uudelleen nimetty Irony of Love viimevuotisen soololevyn Japani-versiolta. Outoa, ettei biisi ollut levyn varsinaisella painoksella jo viime syksyllä, sillä tämä olisi ehdottomasti ollut muuten melko vaisuhkon albumin kirkkaasti paras kappale.
Tekstit
4 kommenttia:
Baratista tuli mieleen, että kävitkö sitä Peter Dohertya katsomassa livenä joskus? Muistelen, että näin oli puhe. Olen odottanut raporttia, vai olenko vaan missannut sen? :)
Ensi tiistaina on keikka Shepherds Bushissa. Raporttia tulee sitten varmasti! :-)
Oon hidas.
Ihan älyttömän villi veikkaus, enkä tiedä mitä Carl on ite tästä biisistä sanonut.. mutta kaverin kanssa joskus puhuttiin kuinka yllättävän uh.. heteropainotteinen Carlin soololevy oli. Siis esim, Oasis ja Kasabian ovat aika sukupuolineutraaleja ja kun niiden jälkeen kuuntelin esim The Courteneersia niin huomas että melkein joka biisissä oli "she" tai "her".
Tää biisi taas vois melkein kertoa Dohertysta ja jäänyt albumilta pois jostain muusta syystä kuin musiikillisesta ansiostaan. So Long My Lover, siitä joku oli kysynyt et kertooko se Petestä mutta Carl kielsi sen. En tiedä mitä se tästä on medialle sanonut.
Hmm, wau, olet(te) selvästi miettineet asiaa perusteellisesti! Toi on ihan hyvä veikkaus.
Lähetä kommentti