Ulkona

Regent's Park auringonlaskun aikaan

Huhtikuu oli tosiaan vierailijakuukausi. Kiirettä riitti koko kuulle sen verran, että löysin tänään jääkaapistani täysin homehtuneen pestopurkin: kastike oli jäänyt käyttämättä, kun olin syönyt ulkona lähes joka päivä.

(Mielenkiintoista.)

Muutenkin olen hieman ulkona kaikista asioista. Kävin kyllä seuraamassa Suomen vaaleja paikallisella merimieskirkolla, mutta jälkipelien suhteen olen melkein täysin tietämätön kaikenmaailman hakkaraisista ja muista ilmiöistä.

Lontoon-kävijöille on hauska näyttää omia suosikkipaikkojaan ja siinä samalla on hauska huomata, että suosikkipaikkoja on ehtinyt kertyä. Vaikka kaupungissa on esimerkiksi kahviloita, pubeja tai puistoja niin paljon, että jokaiselle päivälle riittäisi tusina ennenkäymätöntä, on mukavaa, että tietyt kohteet valikoituvat vakiopaikoiksi, joihin palaa kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi superherkullisia leipiä Goodge Streetin lähellä tekevä italialainen Dino muistaa minut jo ulkonäöltä ja luuli tänään, että aamupalalle tuomani kaverini oli veljeni. Asiat yksinkertaisina pitääkseni myöntelin Dinolle, että velihän se siinä. 

(Toivottavasti tästä ei kehkeydy jonkinlainen valtavan monimutkainen vyyhti, joka alkaa valkoisesta valheesta, mutta päättyy johonkin todella katastrofaaliseen? Jos esimerkiksi Dino jostain syystä pyytäisi minua lapsensa kummisedäksi ja lapsesta kasvaisi maajoukkuetason jalkapalloilija ja läheisenä perheystävänä minusta tulisi tämän tähtifutaajan pelaaja-agentti, mutta sitten kesken MM-kisavoittojuhlia Dinon suvun maatilalla Calabriassa paljastuisikin, ettei minulla olekaan veljeä eikä näinollen minkäänlaista kredibiliteettiä lähisukulaisuusasioissa eikä uskottavuutta kummisetänä ja agentuurisopimukseni purettaisiin ja minut haastettaisiin petoksesta oikeuteen ja korruptoitunut ja julkkiksia - kuten MM-jalkapallolijoita - kumarteleva, läpeensä mätä italialainen oikeuslaitos tuomitsisi minut jättikorvauksiin ja ehdottomaan vankeuteen?) 

Perjantaiset prinsessahäät olivat oikeastaan yllättävän vaisut - mikä oli hyvä asia. Kirkon ja palatsin välittömiä lähiseutuja lukuunottamatta kaupungissa oli oikeastaan jopa melkein autiota: koska autoteitä oli suljettu laajoilta alueilta, kaduilla oli paljon enemmän tilaa kuin tavallisina viikonloppuina. Katselin häälähetystä Marriot-hotellin kahvilasta teen, BLT:n, pizzan, croissantin, macaroon-leivoksen ja parin colan kanssa - kokemus oli rauhallinen ja hyvä.

Toukokuun alussa täytyy palata hetkeksi ainakin puolittaiseen opiskelumoodiin, sillä kuun puolessavälissä on kevään ainoa tentti. Useimmat paikalliset opiskelijat joutuvat tekemään lyhyen tenttijakson aikana kuusikin tenttiä, mutta omat kurssini suoritettiin suurimmaksi osaksi esseillä ja tenttikaudelle jäi vain yksi rasti. Toivottavasti en ole hullutteluhuhtikuun aikana unohtanut aivan kaikkea alkukeväästä opetettua.

Tweet