Tällä viikolla olen aiheuttanut itselleni harmittavan aikaerorasituksen täysin ilman minkäänlaista matkustamista. Se alkoi viime lauantaina, kun menin nukkumaan vasta kahdeksalta aamulla. Koko viikko oli sitten vaikeuksia päästä ylös sängystä ennen kello yhtä iltapäivällä. Torstaina oli kuitenkin pakko asettaa herätyskello soimaan ennen seitsemää, jotta ehtisi töihin - ja perjantaina sama juttu.
Eilen illalla iskikin siis päälle hurja jetlag. Nukahdin katsoessani televisiota joskus kymmenen aikoihin illalla. Heräsin ehkä puolentoista tunnin kuluttua ja olin todella sekavassa tilassa. Pää vain surisi. Asiaa ei auttanut sekään, että olin ennen nukahtamistani syönyt puoli pussia Sirkus Aakkosia. Olo oli aika hutera.
Tämä päivä alkoi yhtä heikoissa tunnelmissa, mutta parani välillä kun sain raitista ilmaa. Nyt on kuitenkin taas kuihtunut tunnelma: mahaan sattuu ja pää tuntuu tyhjältä. Onneksi kohta saa pelastavaa unta.
Olin tänään kaverini syntymäpäiväjuhlilla. Eräs vieras, jota en tuntenut entuudestaan, kysyi minulta "Oletko siis XXXX:n [tytön nimi poistettu] kanssa yhdessä?". Miten hienoa olisikaan ollut vastata, että kyllä, kyllä olen, mutta jouduin valitettavasti myöntämään, että ei; olimme vain sattumalta tulleet sisään samalla ovenavauksella.
Kävin tänään Stupidossa ostamassa lahjan kyseisiin juhliin (Crowded Housen Woodface) ja poimin samalla itselle Manic Street Preachersin ja Nina Perssonin Your Love Alone Is Not Enoughin, jota olen hehkuttanut tässä blogissa jo paljon. Stupidon myyjäkin kehui biisiä! Ostin myös Arctic Monkeysin Brianstorm-singlen, joka ei taaskaan ole yhtään vähempää kuin äärimmäisen loistava: bändi ei viitsi julkaista huonoja biisejä edes singlen b-puolina (juuri tässä mielessä Arctic Monkeys muistuttaa alkuaikojen Oasista). Englannin singlelistan säännöt näyttävät muuten jälleen muuttuneen kappalemäärän osalta: sekä Manicsin että Arcticsin singleissä on kummassakin neljä kappaletta. Vuosina 1998-2007(?) suurin sallittu määrä oli kolme.
Brianstorm-single on siitä omituinen, että siinä ei olekaan ensimmäisenä biisinä itse Brianstorm, vaan If You Found This, It's Probably Too Late. Paras kappale singlellä on kuitenkin Dizzee Rascalin kanssa tehty Temptation Greets You Like Your Naughty Friend. Se on yksi parhaita kappaleita, joita Arctic Monkeys on ikinä tehnyt ja ehkä paras kappale ikinä jossa rock ja rap yhdistyvät. Dizzee Rascalin ärhäkkä rap toimii hyvänä säväyttäjänä Alex Turnerin rauhallisen lakonisten osien jälkeen.
MP3: Arctic Monkeys & Dizzee Rascal - Temptation Greets You Like Your Naughty Friend [lähde]
3 kommenttia:
Sä sentään vielä kontrolloit omaa elämääsi...
Mitäs sä sit oot tehnyt? Ja miks oot näin aikaisin hereillä?
Haa Antti, kannattaa muuten lataa toi biisi tästä postauksesta! Sehän nimenomaan kertoo ihan sun elämästä (paitsi hahmot on päinvastoin).
Lähetä kommentti