Vanhat ihmiset ja vanhuus jotenkin ahdistavat minua. Mietin tätä melko usein. Asun sellaisessa kaupunginosassa, jossa oikeastaan enemmistö väestöstä on eläkeläisiä. Tänäänkin bussissa edessäni istui vanha mies, jonka pää tärisi melko hervottoman oloisesti puolelta toiselle. Sellainen käy sääliksi ja samalla ahdistaa.
Toissapäiväisestä Quadropheniasta tuli tietenkin mieleen The Whon My Generation, jonka kuuluisin punchline on "I hope I die before get old". Vaikka lause hieman äärimmäisyyksiin menevä onkin, on siinä silti jotain ajatusta. Toisaalta "I hope I live before get old" olisi ehkä vielä fiksumpi.
Mutkan kautta tähän liittyen oli tänään tässä hienossa blogissa tämä hieno kirjoitus. Varsinkin viimeinen "säkeistö" on todella osuva:
"pelkään etten yritä tarpeeksi
enkä yritä tarpeeksi
sillä pelkään hetkeä
jolloin epäonnistuu
eikä voi sanoa
olisin onnistunut, mutten yrittänyt tarpeeksi
en tehnyt parastani
siksi en koskaan yritä parastani
sano yrittäneeni kovasti
nähneeni vaivaa"
Päivän MP3: The Who - My Generation [lähde]
Tekstit
2 kommenttia:
kiitos maininnasta,
vanhuus on kyllä tavallaan pelottaavaa, ainakin jos siihen kuuluu itsenäisyyden vakavaa menettämistä. Toisaalta voi olla jollain tavalla hienoa olla vanha. Sanoin juuri eilen että musta tulee sellainen mummeli, jolla on pitkät harmaat hiukset, sellainen naavatukka.
varmasti siinäkin elämän vaiheessa on hyvää. vanhukset usein suhtautuu omiin sairauksiinsakin ja muihin ongelmiin todella huumorintajuisesti. he ovat oppineet selviytymään. vanhana varmaan osaa suhteutua moniin asioihin erilailla.
i hope i live before i´m old on kyllä mustakin parempi.
tai ehkä i hope i live when i´m old, vanhuuskin voi olla niin erilaista. jos vanhuus on vai sairaana ja toimintakyvyttömänä laitoshoidossa makaamista, niin silloin myös i hope i die before i´m old, on paikallaan.
(olikohan tässä tekstissä taas mitään järkeä)
Oli järkeä, kiitos kommentista. :-)
Hesarissa oli tällä viikolla aika raffi keskustelu (tai ainakin keskustelun alku) siitä, elävätkö dementikot yms. elämisen arvoista elämää. Joku sanoi, että heiltä on siinä vaiheessa jo sielu jättänyt ruumiin ja ruumista on ihan turha enää pitää elossa. Enpä tiedä... vaikeita juttuja. Siksi olisikin helpompaa jos ei itse ikinä joutuisi näiden eteen.
Lähetä kommentti