Hoitajat / Ruotsin lihaskandaali / hedelmät / essee / Amy Winehouse

Hoitajat: Jotenkin tuntuu nykyään siltä, että aina kun avaa sanomalehden tai surffaa netin uutissivustoilla, siellä olisi uusia tarinoita ilkeistä hoitajista. Erilaisten hoitajien eri puolilla Suomea tekemät virheet, huijaukset ja jopa murhat ovat olleet otsikoissa ainakin loppukesästä lähtien, kun Lehtimäen (missä lienee) insuliinisurmat (joita muutama viikko sitten kutsuttiin lööpeissä jo "morfiinimurhiksi" - melko raflaavaa!) tulivat julkisuuteen. Sen jälkeen on ollut muitakin kyseenalaisia tapauksia ja sitten vielä tietysti Tehyn melkein-alkanut lakko, joka sekään ei välttämättä esittänyt hoitajia aivan parhaassa mahdollisessa valossa.

Tänään Hesarissa oli kolme juttua pahoista hoitajista: insuliinisurmien oikeuskäsittely, vanhuksilta €180 000 kavaltanut hoitaja ja kehitysvammaista "sivaltanut" hoitaja. Hoitajien ammattikunnan julkisuuskuva on siis tällä hetkellä melko heikoilla. Varmasti muissakin ammateissa on taitavien ammattilaisten joukossa mustia lampaita, mutta jostain syystä juuri hoitajien teot ovat viime aikoina nousseet kovasti esiin. Murhia ja varastamista en suvaitse, mutta "sivaltavaa" hoitajaa kyllä ymmärrän ainakin osittain. Luulen, että itsellenikin tulisi kiusaus joskus heittäytyä fyysiseksi hankalia potilaita kohtaan stressaavan työpäivän keskellä. Toisaalta tuntuisi äärimmäisen pahalta, jos vaikka joku lähiomainen olisi moisen sadistihoitajan armoilla.

Ruotsin lihaskandaali / hedelmät: Ruotsalaisissa ruokakaupoissa oli pakattu parasta ennen -päivämäärän ohittaneita lihoja uudestaan ja myyty tuoreina. Ällöttävä osoitus siitä, miten niinkin arkisessa asiassa kuin ruoassa luottamus on hyvin tärkeää, eikä kauppiaan moraalia usein tulisi edes mieleen kyseenalaistaa. En kuitenkaan hetkeäkään epäile, etteikö vastaavaa tehtäisi myös Suomessa. Miksi muka ei tehtäisi? Nykyään ei kyllä muutenkaan oikein tee mieli syödä lihaa. Söisin vain hedelmiä, jos se olisi mahdollista. Mutta hyvien hedelmien löytäminen on niin vaikeaa - ja niiden syöminen on vielä vaikeampaa: en aivan oikeasti osaa avata appelsiinia! Omenat ovat hyviä, mutta niistä tulee välillä allergiaoireita. Luumut eivät onneksi petä koskaan. Hyvin harvoin olen tavannut huonoa luumua.

Essee: Tulin äsken kirjastosta. Kirjoitin yhden illan aikana 10-sivuisen esseen. Se oli ihan OK-suoritus. Totta kai siitä tuli oikeastaan vain kirjareferaatti höystettynä parilla sivulla tyhjänpäiväistä omasta päästä keksittyä löpinää. Mutta silti, 10 sivua yhdessä illassa. Nyt eletään niitä aikoja opiskeluvuodesta, jolloin määrä voittaa laadun (oikeastaan niitä aikoja eletään lähes koko ajan, hahah).

Amy Winehouse: Meinasin jo alkaa listata tännekin vuoden 2007 parhaita albumeita ja kappaleita, jne., mutta onneksi en aloittanut aivan vielä. Kuulin vasta tällä viikolla ensimmäistä kertaa Amy Winehousen uuden singlen Love Is A Losing Game ja se menee kyllä luultavasti vuoden parhaiden biisien listalla kärkikolmikkoon. Tietysti se on alunperin julkaistu jo viime vuonna Back To Black -albumilla, mutta single tuli vasta tällä viikolla, joten kai se voidaan laskea tämänvuotiseksi. Pidän muutenkin Amy Winehousesta, mutta näemmä en ollut edes kuullut vielä kaikkea olennaista! Love Is A Losing Game voisi olla suoraan jostain klassikkoarkistosta: se on yksinkertainen, tyylikäs, nokkela ja vaatimaton. Parasta siinä on se, että jokainen säkeistönpätkä loppuu (melkein) samaan fraasiin ja että se kestää vain alle kolme minuuttia, mikä on täydellinen pituus pop-kappaleelle - siten sen jaksaa kuunnella uudestaan ja uudestaan monta kertaa peräkkäin.

Lataa Love Is A Losing Game tästä, katso harmittavan tylsä video tästä:

Tweet