Olin onnistunut oikeasti hyvän ja toimivan kokoelman tekemisessä vain kerran aiemmin. Tein kevättalvella hyvän late night -soittolistan, jossa kaikki osaset olivat oikeastaan täydellisesti kohdallaan ja joka toimi juuri halutulla tavalla: sitä kuunnellessa alkaa väsyttää ja lopulta nukahtaa.
Olin ennen sitä ehtinyt tehdä varmasti tusinoittain omatekoisia kasetteja, CD:itä tai iPod-soittolistoja, mutta en ollut kertaakaan ollut tyytyväinen lopputulokseen. Myös sen jälkeen olen yrittänyt tehdä erilaisia ajankohtaan, tunnelmaan tai vaikka vuodenaikaan sopivia yhdistelmiä, mutta niistä ei ole tullut kovin kummoisia.
Mutta pari viikkoa sitten palasin suosikkiteemaani, myöhään yöllä juuri ennen nukahtamista kuunneltavaan musiikkiin. Tuloksena oli soittolista, jolle annoin nimeksi Low-key Late Nite. Nimi ei oikeastaan tarkoita mitään, mutta ideana oli että soittolistalla olisi aavistuksen verran "pienempiä" bändejä, kun edellisellä onnistuneella yökokoelmalla oli mm. Oasista ja U2:ta ym. isoja yhtyeitä. On tässäkin silti yksi The Cranberriesin kappale, mutta se alkaakin olla jo oikeastaan unohdettu suuruus.
Joten, asiaan: Low-key Late Nite -soittolistan voit ladata tästä. Linkin takaa avautuu zip-paketti, jonka saa ainakin Windowsissa auki ilman mitään sen kummallisempia kommervenkkejä (joten erittäin luultavasti Macissäkin). Se sisältää 12 mp3-tiedostoa, joiden id:t on laitettu valmiiksi kohdalleen, jotta kokonaisuuden voi ladata suoraan omaan mp3-soittimeen.
Soittolista on sekä sisällöltään että kestoltaan rakennettu äärimmäisellä huolellisuudella ja tarkkaavaisuudella takaamaan kuuntelijalleen maksimaalinen relaksaatiotila sekä laadukkaat ja miellyttävät yöunet.
Seuraavassa vielä erittelyt soittolistan kappaleista sekä linkit yksittäisiin kappaleisiin, jos jostain kumman syystä ei halua koko pakettia (mutta kannattaa ehdottomasti ladata se kokonaan, uskokaa pois!). Ja tästä näet selkeän ohjeen, miten Rapidsharea käytetään, jos se ei ole ennestään tuttu.
01: Levy - Rotten Love Late night -soittolistatkin saavat alkaa aavistuksen verran reippaammalla kappaleella. James Levy -nimisellä hemmolla on hauskalla tavalla lannistuneen kuuloinen lauluääni.
02: The Postal Service - Such Great Heights (Pete2ndBest's Low-key Late Nite Tempo Mix) Tämä kappale on moderni klassikko! Vaikka se ei ole kuin muutaman vuoden vanha, siitä on nyt jo lukuisia cover-versioita. Itse pidän eniten alkuperäisestä, ja olen tässä hidastanut sitä 7%:lla, jotta se ei nostaisi nukkumiseen valmistautuvan kuulijan pulssia liikaa.
03: Supergrass - St. Petersburg Supergrassin ura on debyyttilevyn jälkeen ollut kokonaisuudessaan musiikillisesti alamäkeä, mutta myöhemmiltäkin levyiltä löytyy ehdottomia helmiä. Tässä kappaleessa on kiehtova lähtemisen tunnelma ja se muistuttaa hieman John Lennonin soolotuotannosta.
04: The Cranberries - Dreaming My Dreams Tässä kappaleessa Dolores O'Riordanin ääni ei mene hetkeäkään rasittavuus-rajan väärälle puolelle kuten ajoittain yhtyeen muissa kappaleissa. Ja kohdassa 1:19 vasempaan korvaan ilmestyvä viulu on säväyttävä.
05: Arctic Monkeys - Only Ones Who Know (Acoustic) Akustinen live-versio tästä on ehkä jopa parempi kuin albumilla oleva. Ja lisäksi...
06: The Perishers - Trouble Sleeping ... vaihto Arctic Monkeysin kappaleesta tähän toimii täydellisesti! Mietin tänään, että halveksuisinko Trouble Sleepingiä, jos sen laulaisi vaikkapa Celine Dion. Vastaus on "ehkä", mutta sillä ei ole väliä, koska ruotsalainen The Perishers esittää kappaleensa mukavan uneliaasti.
07: Craig Armstrong feat. Evan Dando - Wake Up In New York Tässä vaiheessa soittolistaa kuulijan suvaitsisi olevan jo hyvää matkaa unien puolella. Kuten sanottu, paras New York -kappale ikinä.
08: Imogen Heap - Hide And Seek Loistavan omaperäinen ja ainutlaatuinen kappale. Vaikka Imogen Heap ei ehkä ole maailman kaunein naisen nimi, hänen kiinnostavasti käsitelty lauluäänensä tekee tästä hämmästyttävän hienon. Etenkin korkealle menevät nuotit ovat parhaita, niitä oikein odottaa!
09: Babyshambles - Lost Art Of Murder Malliesimerkki siitä, miten hyvästä sävellyksestä tehdään erinomainen kappale taidokkaalla kitaransoitolla. Lost Art Of Murder on Pete Dohertyn tuotannossa ylintä parhaimmistoa, vaikka kaikki The Libertinesinkin kappaleet laskettaisiin.
10: The Thrills - Deckchairs & Cigarettes Tämän sisällyttäminen soittolistaan tekee siitä ehkä yhden kappaleen liian pitkään, mutta pidän vain The Thrillsistä niin paljon. Sopivan raukeaa.
11: Elbow - Switching Off Yksi maailman mysteereistä on se, miten Englannin Manchesterissä tehdään vuodesta toiseen maailman hienointa musiikkia. Ja tässä tapauksessa kauneinta myös, sanoitus on yliveto.
12: Albert Hammond, Jr. - Blue Skies Late night -soittolistalle tekee hyvää, jos se loppuu onnelliseen kappaleeseen. Eilen soittolistan toimivuutta testatessani olin kyllä jo nukahtanut edellisen biisin kohdalla ja tämä jäi kuulematta. Mutta takaan, että tämä on juuri se olennainen ainesosa, joka takaa miellyttävien unten näkemisen!
10 kommenttia:
Jess kiitti, täytyypä testata auttaako unen saamiseen yöllä! Kuulostaa mainiolta, pari tuttuakin biisiä. Tosin inhoon tota Postal Service/Death Cab For Cutie laulajaa, mutta toi biisi sopii kyllä aika mainiosti! :D
Miten sitä voi inhota? Enyummarra. ;-) Mutta tossa sen ääntä on tosiaan hidastettu seitsemällä prosentilla, joten se kuulostaa vähän erilaiselta... :-)
Ubuntullakin aukeaa ongelmitta. Tuli latailtua, ja illemmalla aion kokeilla miten se toimii käytännössä. Tämmöset on kyllä mukavia. Kiitos!
Hyvä homma, elikkä yleistäen voi sanoa että zippi toimii kaikilla maailman käyttöjärjestelmillä. ;-)
Bulevardilla oli muuten joku kauppa tms. jonka nimi oli Amoena..?
Joo en ees itekään tiiä miks niin inhoon sitä, ei mitään erikoista selitettävää syytä oikeestaan..
Mutta toi kuulostaa tosiaan ihan hyvältä toi biisi ja hidastettu varsinkin. :D
Lähtee minullakin tänään kokeiluun, ennen huomista tenttiä olisi kiva saada nukuttua :)
Yleensä kuuntelen nukkumaan mennessä ipodiani shufflella, koska suurin osa sen sisällöstä on siihen aikaan ja tarkoitukseen sopivaa musiikkia, mutta sitten harmittaa kun joku vähänkin rokimpi biisi rämähtää soimaan ja tunnelma ja se puoliunisuuden tunne katoaa :/
Nii-i, senpä takii just se onkin niin tarkkaa puuhaa... :-D
Tulin muuten lopulta eilen ton playlistin tuloksen sittenkin siihen tulokseen, että Wake Up In New York ois ehkä parempi poistaa. Se on loistava, mutta se on ehkä liian vahva yksistään tollasen kokonaisuuden osaks.
Ja sit sellaseen tulokseen kanssa, että Hide & Seek on varmaankin yksi parhaita biisejä ikinä.
Hmm, meni hieman puihin tuo suunnitelma testailla listaa tenttiä edeltävänä iltana: oli sen verran jännä paikka tutustua uusiin biiseihin ja listan mahdollisesti unettavaan vaikutukseen, ettei uni tullut millään :D Mutta hyvältä kuulosti! Jotenkin kyllä vierastan Such Great Heightsin tempoa, joka on ehkä (edelleen) hieman liian nopea tähän tarkoitukseen.
Ja pakko jatkaa vielä aiheesta. Ehkä paras yksittäinen nukkumaanmenobiisi ikinä on Death Cabin Transatlanticism. Ja valmiista levykokonaisuuksista tarkoitukseen sopii loistavasti Damien Ricen O.
Hahah, joo ennen tenttiä on hyvä jos sais unen ylipäätään yhtään mitenkään...
Se tempo tosiaan on pikkaisen nopea, mutta jos sitä hidastaa vielä enemmän (kokeilin 10%:a), siitä tulee vähän junnaava. Mutta sen takia se on just sijoitettu alkupäähän, jossa saa olla hieman nopeampitempoista matskua...
Hei tää Transatlanticism on muuten oikeesti to-del-la hyvä biisi tähän tarkoitukseen! Kiitos suosituksesta!
Lähetä kommentti