Omituisia jouluja on ollut totta kai ennenkin, mutta tämänkertainen oli taas jotain aivan muuta.Olin suunnitellut, että vietän joulun äärimmäisessä rentoutumisen tilassa, esimerkiksi kirjoja lukien ja elokuvia katsellen. Olennainen osa tätä suunnitelmaa oli se, että lataisin netistä filmejä tietokoneelle. Aattoaamuun mennessä olin jo ehtinyt ladata The Commitmentsin (ja katsoakin sen, se oli todella mukava ja hyväntuulinen elokuva!), Dr. Strangeloven, Donnie Darkon ja 87 prosenttia Lock, Stock & Two Smoking Barrelsista, kun pari vuorokautta yötä päivää päällä ollut tietokoneeni yllättäen sammahti. Sammahtamisen ääni oli niin voimakas, että heräsin siihen ja luulin, että ulkona kadulla tehdään jotain poraushommia, tms.! Yritykset saada kone uudelleen käynnistymään ovat olleet turhia. Uskalsin jopa avata koneen kuoren ja irrottaa kovalevyn ja laittaa sen takaisin paikalleen, mutta sekään ei auttanut.
Nyt olen kärsinyt kohta jo kolme vuorokautta ilman tietokonetta. Ei se nyt muuten ole niin paha juttu - en ole mitenkään koukussa tietokoneen käyttöön sinällään (ehen...) ja kaikki tärkeimmät tiedostot ovat varmuuskopioina erillisellä kovalevyllä - mutta tietokoneettomuus tarkoittaa samalla viihdykkeettömyyttä monella tavalla. Ja varsinkin jouluna pitäisi olla viihdykettä. Levyjäkin on pitänyt kuunnella Playstationin kautta.
Kirjoitan tätä Aleksandriasta. Olin jo aikeissa sanoa, miten mukavaa on (ihmisten kannalta yleisesti), ettei täällä ole ketään (siis että kukaan ei ole jouluna opiskelemassa, vaan tekemässä jotain muuta), mutta yhtäkkiä täällä onkin jo vaikka kuinka paljon ihmisiä (jotka kaikki oikeastaan näyttävät enemmän tai vähemmän saaristolaiskalastajilta?!?).
Onneksi TV on ollut tänä jouluna kohtalaisen OK. Mr. Bean -elokuvaan ei taida kyllästyä ikinä... aivan oikeasti! Se kohta, jossa Bean piirtää Whistlerin äidille uuden naaman, on elokuvahistorian parhaimpia kohtauksia. Tai... tämä mielipide johtuu erittäin luultavasti siitä, että olen vain nähnyt aivan liian vähän elokuvia...
Kirjoista ei ole ollut paljon iloa. Sain lahjaksi Sauli Niinistön Hiljaisten historian, joka... no... ei ole kovin innostava.
Joka tapauksessa, en malta odottaa huomisaamua että pääsen viemään koneeni korjaajalle. Tai jos sitä ei ole enää mahdollista korjata, hankkimaan uuden. Pahinta on se, että joutuu odottamaan. Olen aina yleensäkin ongelmien suhteen todella kärsimätön: haluaisin tietää "loppuratkaisun" välittömästi, oli se sitten hyvä tai huono.
Huomisen jälkeen blogissa odotettavissa vuoden loppuun saakka erilaisia listoja vuoden 2007 parhaista asioista, biiseistä, levyistä, leffoista ja lauseista.
MP3: The Smiths - I Don't Owe You Anything [lähde]
Tekstit
3 kommenttia:
Yhdyn suruusi ja taidan alkaa itsekin varmuuskopioimaan elämääni.
Dr Strangelove on aika pysäyttävä. Ps.
T: lokaali
Dänks, lädit...
Paikallinen tietokonekauppa (joka oli muuten erittäin hyvä, huom. esim. Lokaalille!) ei saanut konetta toimimaan ja nyt on uusi.
Tässä on yllättävän paljon hommaa, pitää ladata kaiken maailman ohjelmat ihan uudestaan. Ja lisätä uudet Suosikit nettiselaimeen ja vaikka mitä...
Ja huomasin että Vuoden Lauseet -lista jäi vanhalle koneelle (josta ei siis saa mitään tietoja mitenkään enää). Pahuksen pahus, muistan nimittäin vaan 2 parasta... About 10 unohtui nyt kokonaan.
Lähetä kommentti