NY: Päivä #5

Jälkeenpäin katsottuna päivä #5 oli varmaankin suosikkini koko matkalta. Silloin saimme ruksattua "pakko tehdä / nähdä" -listalta muutaman tärkeän kohdan yli, yhden päivän aikana.

Aamupäivän ohjelmana oli Central Park. Matkalla kohti puistoa pitkin Fifth Avenueta pistäydyimme yhteisen suosikkimme Donald Trumpin päämajassa, Trump Towerissa. Rakennus oli juuri sopivalla tavalla mauton, kuten saattoi odottaa. Trump itsekin on kysynyt: "Kuka oikein laittaa vesiputouksen sisälle rakennukseensa?". Vastaushan on tietysti Donald J. Trump. Vesiputous oli mielestämme maailman hienoin. (Trump Towerista ja muutenkin kaikesta Trumpiin liittyvästä on muuten paljon kuvia jo edellisiltäkin päiviltä, eikä matkamme Trump-fiilistely jäänyt edes tähän... Trump on maailman paras.)

Ennen puistoon sukeltamistamme hotkaisimme pikaiset hodarit ja pretzelit. Hodarit olivat maukkaita, pretzel aika kuivakka ja tavattoman suolainen (silti hyvä).

Trump vaikutti myös puistossa. Joskus 1980-luvulla hän oli pelastanut alennustilassa olevan luistinradan, Wollmann Rinkin, ja nyt se kukoisti täynnä luistelijoita ja kovaäänistä luistelumusiikkia. Päivä oli taas kaunis ja aurinkoinen, joten mikäs luistellessa.

Itselleni ennakkoon tärkein kohta loistavaa Central Parkia oli John Lennonin muistopuistikko Strawberry Fields. Valitettavasti se oli remontin ympäröimä, mutta itse legendaarinen kiveys oli turistien ihailtavana ja sen päälle oli tavanomaiseen tapaan asetettu ruusu. Pistin A Day In The Lifen soimaan iPodista.

Pian Strawberry Fieldsin jälkeen koukkasimme pois puistosta ja kohti luonnonhistoriallista museota kuultuamme, että siellä on näytteillä aidon kokoinen sinivalas. Ja pakkohan matkalla on myös ainakin yhdessä museossa käydä. Seuraavalla kerralla haluan kuitenkin viettää vielä pidempiä aikoja Central Parkissa, sillä se on aivan hurmaava kokonaisuus ihmisen tekemää rauhaisaa luontoa keskellä maailman parasta kaupunkia!

Itse museo oli hienoinen pettymys. Hauska yksityiskohta oli se, että sisäänpääsystä sai pulittaa omantunnon mukaan (tietyt suositushinnat oli kyllä annettu, mutta niitä ei ollut pakko noudattaa). Suomalaisten opiskelijoiden omattunnot ovat näemmä melko heikkoja, sillä maksoimme n. $5 / hlö, kun suositushinnat olivat $20 luokkaa. Museo oli valtavan laaja, mutta ehkä hieman tylsä. Fossiileja oli vaikka kuinka paljon ja maailmankaikkeuden syntykin selitettiin ihan hienona kävelyreittinä, mutta paljon hehkutettu (kenen piti hehkuttaa?!) valas oli paperimassasta tehty kopio eikä aito planktonilla kyllästetty ruho. Isohan se kyllä oli.

Koska museo oli jo puolivälissä matkalla Harlemiin, menimme alas metroasemalle ja matkustimme loputkin puolet. Ylitimme legendaarisen 110th streetin, joka on tavallaan Harlemin raja ja joka laulussakin mainitaan.

Harlemissa käynti oli yksi matkan oudoimmista osioista. Tiesimme kyllä, että se on perinteinen mustien kaupunginosa, mutta se miten musta se oli, tuli pienoisena yllätyksenä. Valehtelematta olimme ainoat vaaleaihoiset niillä kaduilla. Jotenkin se tuntui hieman painostavalta, emme oikein kuuluneet kuvaan. Mutta Harlem oli kiehtova ja eläväinen, siellä oli vielä enemmän tuoksuja, ääniä ja actionia kuin keskikaupungilla. Kadunvarsilla oli lukuisia kaupustelijoita myymässä suitsukkeita ja tekaistuja henkilöpapereita ja koululaiset maleksivat isoissa ryhmissä ympäriinsä. Näimme myös maailmankuulun Apollo Theatren, jossa juuri edellisellä viikolla oli vietetty edesmenneen soulkuningas James Brownin ruumiinvalvojaisia.

Vierailu Harlemissa oli eksoottisuudessaan sen verran kuluttava kokemus, että sieltä pois päin vieneen metromatkan jälkeen tarvitsimme pikaisesti tuhtia ruokaa. Carl huusi ja osoitti hieman nolostuttavan oloisesti (mutta matkaklassikoksi sittemmin jääneellä tavalla) City Diner -nimistä dineria ja sinne siis menimme. Yksi parhaista ruokakokemuksista tällä matkalla! Loistavat burgerit (Sipi otti pannukakkuja - outo heppu), raikas itsetehty jäätee ja valehtelematta paras syömäni juustokakku (olen syönyt muutaman, uskokaa pois)! City Diner, jossain Riverside Parkin lähellä, painakaa mieleen.

Carl, Sipi ja Matti jatkoivat ruokailun jälkeen Metropolitan Museumille, koska Matti oli koko nuoruutensa pelannut jotain tietokonepeliä (CS, ehkä?) jossa Met oli jonkun tehtävän karttana. Flickrstä löytyvä kuva Metin portaista on kuulemma koko kentän aloituspiste. Sieltä ollaan heitelty kranaatteja, jne. jne. Itse näyttelyihin pojat eivät kuitenkaan tutustuneet.

Ilalla lähdimme vielä Erikin ja Sipin kanssa uudestaan Comic Stripille, muut jäivät väsyneinä nukkumaan. Nyt menimme aivan esityksen alkuun jo heti klo 20 jälkeen, joten jouduimme maksamaan sisäänpääsymaksun $20 / hlö + kaksi pakollista juomaa. Melko erikoiselta tuntuva käytäntö, jota harjoitettiin USA:ssa paljon. Pakolliset juomat kuitenkin takaavat varmasti ainakin sen, että yleisö on herkässä tilassa valmis nauramaan kaikille koomikoille.

Tämäniltaiset esitykset klubilla olivat vieläkin paremmat kuin ensimmäisellä kerralla (harmi vain ettei hehkuttamani kuiskalijamies esiintynyt uudestaan)! Jotkut koomikot näimme toista kertaa, mm. "Yummy-Mommyn" (nainen kertoi vitsejä perheestään... ja oli aika yummy!) sekä... kyllä: masokisti-sadisti-Lauran (ks. Päivä #2)! Laura oli kuitenkin hieman keventänyt settiään ja sai nyt jopa muutamat naurut.

Esiintymässä oli myös monia meille uusia koomikoita sekä eräs televisiossakin näkemäni nuori mies, jolla oli aivan hervottomia juttuja. Hän heitti uskomattoman Seinfeld-imitaation/parodian (teemalla "Kramerin rasistisuus paljastui jo Seinfeldin jaksoissa") ja kertoi monia hulluja vitsejä. Loppuillasta kun kello läheni jo 01:tä, vuoron saivat amatöörikoomikot. Heille oli varattu n. 5 minuuttia aikaa kullekin, kun vakiintuneemmat nimet saivat 15-20 minuuttia. Aloittelijoista monet lukivat suoraan paperista ja joillakin oli esitys aika hakusessa, mutta joukkoon mahtui myös lupaavia suorituksia. Oma suosikkini oli monimutkainen kertomus äidinmaidosta, "man juicesta" ja lentokenttien tarkastuksista...

Takaisin kotiin tullessamme oli jo melko myöhä, mutta koko päivä ja ilta olivat olleet todella hauskoja.

Kaikki viidennen päivän kuvat: http://www.flickr.com/photos/lauttasaarilibertine/sets/72157594479171868/

Tweet