16 tammikuuta 2007

NY: Päivä #6

Tässä vaiheessa otetut valokuvat alkavat toden teolla vähentyä. Matkaa oli jo takana enemmän kuin edessä, joten enää ei ollut aikaa (tai halua) kuvata niin paljon - nyt piti toimia.

Perjantaipäivälle ei ollut varattu muuta ohjelmaa kuin shoppailu ja rodeo-lippujen osto (rodeosta myöhemmin, köh...). Sipi oli kuitenkin herännyt jo ennen neljää yöllä (vaikka tulimme komediaklubilta takaisin vasta todella myöhään) ja meni uudestaan jonottamaan Conaniin. Tällä kertaa Sipi oli jonossa ensimmäinen, sai peruutuslipun no. 1 ja oli näin ollen varma pääsystään iltapäivällä nauhoitettavaan show'hun.

Kuten kuvasta näkyy, New Yorkissa kieltomerkeissäkin voi olla huumoria:




Muutenkin koko kaupunki on featureista pitävän paratiisi: melkein mikään asia ei ole valmis sellaisenaan, vaan lähes kaikessa on aina mukana jotain pientä erikoista, jotain extraa.

Minä ja Erik aloitimme shoppailukierroksen Saks 5th Avenuelta. Olin valmistautunut New Yorkin -matkaan sillä mielellä, että jos näkisin esimerkiksi jotain hienoja vaatteita, voisin ostaa sellaisia vaikka ne olisivat kalliitakin. Saks kuitenkin muutti mieleni, se meni hinnoissa jo aivan överiksi. Siistin näköinen takki, mitäköhän se maksaa? $2400. Selvä... Saks-keissi oli muutenkin vähän outo: joku mies alkoi iskeä Erikiä jossain vaatehyllyjen välissä. Lähdimme pikaisesti pois. Matkalla hississä alas näimme ehkä parhaan takapuolen ikinä. Sellaisia takapuolia ei Suomessa tytöillä ole. Erikin kuvauksen mukaan se oli "kolmiulotteinen". En voi olla eri mieltä. (Luulen että se oli kyllä ehkä käynyt jossain leikkauksessa tullakseen kolmiulotteiseksi.)



Pääkohteemme oli Macy's-tavaratalo, joka on ainakin omien sanojensa mukaan maailman suurin kauppa. Kaverini löysivät paljon gearia, mutta minä en löytänyt oikein mitään. En edes sovituskoppia (Macy'sillä ne olivat niin hyvin piilossa, että niitä piti erikseen kysyä)! Muutenkin Amerikan-gearin ongelma itselleni oli enimmäkseen se, että lähes kaikki oli liian isoja. M-kokokin oli väljempi kuin Euroopassa ja S:ää ei edes löytynyt. Muutenkin olisin halunnut ennemmin löytää jotain enemmän newyorkilaista enkä niitä samoja merkkejä joita on Suomessakin, vaikka ne USA:ssa olivatkin halvempia.

Macy'sillä mietin, että jos minulla olisi tyttöystävä, New Yorkista löytyisi hänelle mahtavia tuliaisia. Naisten vaatteet olivat paljon kivempia kuin miesten, todella erikoisia ja tyylikkäitä. Mainitsin tämän huomion niille matkakumppaneilleni, joilla oli tyttöystävä, mutta he eivät oikein innostuneet asiasta (kuulemma liian vaikeaa ostaa, kun ei tiedä kokoa - varmaankin totta).




Kuvista näkyy, että Sipi pääsi käymään suosikkimerkkinsä Ben Shermanin lippulaivaliikkeessä Sohossa ja että pistäytyminen sinne oli onnistunut. Sipillä oli ennestään legendaksi muodostunut tummansininen Ben Shermanin college-paita, joka on ollut hänen päällään lähes koko ajan viimeiset seitsemän vuotta. Nyt Sipi sai vaihtovaatteitakin.

Carlkaan ei ollut ostanut mitään, vaan oli käynyt metrolla pikaisesti Queensissä. Se oli kuulemma hieman saman tyylinen kuin Harlem. Harmittelin etten ollut lähtenyt mukaan.

Kokoonnuimme siis Madison Square Gardenin lippuluukuilla ja hankimme liput seuraavan päivän rodeo-näytökseen. Rodeo on erittäin amerikkalainen, muttei lainkaan newyorkilainen juttu. Sellaista ei ilmeisesti ole edes järjestetty kaupungissa vuosikymmeniin. Päätimme kuitenkin käydä toteamassa kyseisen ihmeen, koska se kuulosti niin mahtavan hölmöltä ja samalla pääsisimme näkemään maineikkaan Madison Square Gardenin, joka on mm. New York Knicksin ja Rangersin koti.

Lippujen ostamisen jälkeen Sipi lähti Conanin nauhoituksiin. Hän pääsi istumaan melkein suoraan bändin taakse. Conanin pöytä oli kuulemma melko kaukana ja näkyvyyttä häiritsivät lähes koko ajan kamerat, joten lähetystä oli parempi seurata monitoreista. Vieraina olivat Cedric The Entertainer ja Orlando Jones. Palattuaan Sipi kertoi nähneensä Orlando Bloomin. Muutaman kymmenen minuutin kuluttua hän kuitenkin huomasi: "Hei, oliks Orlando Bloom sellanen valkonen jätkä?". Kyllä. "Ai, no ei se sitten ollut se!" Mitäs tuosta. Conanin show'hun pääseminen oli kuitenkin varmasti unohtumaton kokemus, ja Sipi teki kyllä matkan todellisen sankariteon lähtiessään jonottamaan jo neljäksi aamulla!

Samaan aikaan kun Sipi oli nauhoituksissa, minä, Carl ja Erik kävimme erinomaisessa aasialaisessa ravintolassa syömässä. Se sijaitsi 32nd streetillä Pikku-Koreassa. Hintaan $9,90 sai sushia ja kiinalaista / korealaista ruokaa niin paljon kuin jaksoi syödä! Epäilimme hieman sushien tuoreutta niiden ollessa tarjolla seisovasta pöydästä (pahoittelen, että tämäkin kuva on näin huonolaatuinen - en oikein osaa vielä käyttää kameraa hyvin), mutta mitään ongelmia ei tullut. Paras hinta / laatu -suhde ruoalle ikinä.




Carl oli flunssassa ja Sipi jonottamisesta alkaneesta päivästä niin väsynyt, että he jäivät illaksi kämpille kun me muut lähdimme Villageen opiskelijabaareihin. Ensimmäinen kohteemme oli pubi nimeltä Peculiar. Se oli täynnä NYU:n opiskelijoita, jotka vaikuttivat keski-iältään ehkä hieman vanhemmilta kuin me. Tosin ehkä kyseessä on sama juttu toisin päin, kuin se että amerikkalaisissa sarjoissa 24-vuotiaat näyttelijät esittävät 16-vuotiaita. Peculiarissa oli todella hiljaisella soiva jukeboxi (tai sitten asiakaskunta oli todella äänekästä) ja todella laaja olutlista. Mm. liettualaista olutta löytyi (emme kokeilleet)! Juttelimme yhden amerikkalaisopiskelijoiden porukan kanssa, jotka tiesivät Suomesta sen että Conan on siellä suosittu ja että emme ilmeisesti pidä venäläisistä. Puhuimme myös 9/11:n vaikutuksesta yhdysvaltalaisten mielenlaatuun.

Sitten siirryimme samaa katua pitkin seuraavaan paikkaan, jonka nimeä en muista. Siellä joimme Jello-hyytelöshotit (tai muut joivat Jello-shotit, itse otin Pepsiä) ja pöytäämme tuli esiintymään stand-up -taikuri. Taikuri veteli esiin kolikoita mitä ihmeellisimmistä paikoista ja yhdessä vaiheessa taikoi Erikin drinkin kadoksiin ja takaisin. Erittäin taitavaa!

Tässä vaiheessa lähdin itse taksilla kotiin ja muut jatkoivat vielä seuraavaan paikkaan. Taksikuski luuli aksentista päätellen minun olevan Irlannista kotoisin. Itse hän oli varmasti jostain Intian suunnilta. Hän ajoi erittäin kovaa ja tööttäsi "hullulle naiselle". Olin juuri sopivasti kotona nähdäkseni Sipin Conan-jakson. Trump -huuli-imitaatio oli mahtava!

Enää kaksi kokonaista päivää New Yorkissa jäljellä.

Kuutospäivän kuvat: http://www.flickr.com/photos/lauttasaarilibertine/sets/72157594483393537/

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...