Kirja: Paul Auster - The New York Trilogy (Faber and Faber, 1987)

En aio nyt mitenkään arvostella Paul Austerin The New York Trilogya, se on jollain tavalla ehkä arvostelun ulkopuolella. Kirja on sen verran monitahoinen, että jokainen lukija luultavasti löytää siitä hyvinkin erilaisia asioita.

Jos joku on lukenut tämän, olisi kiintoisaa kuulla ajatuksia ja mielipiteitä kirjan tarinoista! Itse en ole oikein hyvä lukemaan kirjoja useammalla kuin yhdellä tasolla samaan aikaan. Puhtaasti tarinan tasolla New York Trilogyssä oli monta melko hämäävää kohtaa.

Ensimmäinen osa, City of Glass oli todella jännittävä ja innostava... aina siihen asti, kunnes se teki yllätyskäännöksen ja tipuin ehkä jotenkin kyydistä. Silti se oli mielestäni ehkä paras kirjan tarinoista.

Huonoin taas oli keskimmäinen Ghosts. Mielestäni se oli melko tylsä (mikä tavallaan oli sen tarkoituskin) ja sen kantava idea oli lopulta hieman merkityksetön. Se oli kirjan osioista selvästi psykologisin, kaikki tapahtumat olivat oikeastaan päähenkilön pään sisällä. Melko ahdistavaa ja surullista.

Kolmas The Locked Room oli omasta mielestäni taas paljon kiinnostavampi ja se oli vähällä avata City of Glassinkin aivan uudella tavalla, mutta ei sitten tehnytkään sitä. Locked Room oli tarinoista ehkä se, jonka päähenkilöön kykeni samastumaan eniten ja välittämään hänen kohtalostaan - kahdessa ensimmäisessä tarinassa päähenkilöt olivat hieman etäisiä.

En pitänyt New York Trilogystä yhtä paljon kuin ensimmäisestä lukemastani Austerista, The Brooklyn Folliesista. Ne olivat kuin päivä ja yö, melko kirjaimellisestikin. Brooklyn Follies kertoi siitä, miten tutustutaan ihmisiin ja tehdään toisille hyvää. The New York Trilogyssä yksi pääteemoista oli jonkinlainen vieraantuminen sekä muista että itsestään, täydellinen katoaminen.

Ehkä loppujen lopuksi kaikki riippuu siitä, kokeeko tärkeäksi sen, että tarinalla on onnellinen loppu. New York Trilogyssä loput eivät kovin onnellisia olleet.

Tweet