Kirja

Haluaisin kirjoittaa kirjan. Olen viime aikoina lukenut niin paljon niin hyviä romaaneja, että sellaisen tekeminen olisi siistiä. Ja eräs ystäväni sanoi minulle pari kuukautta sitten ihan yhtäkkiä, että haluaisi lukea kirjoittamani kirjan. Se oli todella kauniisti sanottu, yksi kivoimmista jutuista mitä olen ikinä kuullut.

Kirjan kirjoittamisessa on ainoastaan se huono puoli, että se vie varmasti kauan. Ainakin vuoden, luultavasti. Kyllästyn asioihin niin nopeasti, että tuskin jaksaisin tehdä mitään yhtä juttua vuoden ajan.

Itse asiassa kirjoitimme kaverini kanssa kirjan, kun olimme ala-asteella. Se jäi vähän kesken (emme olleet oikein suunnitelleet, mihin sen edes pitäisi päättyä), mutta se on mielestäni yhä edelleen todella hauska ja nerokas.

Uskon, että olin ala-asteella todellinen nero. Sitten vuosien kuluessa se on vain alkanut haihtua. Mitä enemmän näkee, sitä vähemmän tietää - niin se vain menee.

Olen kyllä senkin jälkeen aloittanut kirjan kirjoittamisen pari, kolmekin kertaa. Mutta se on aina jäänyt ensimmäiselle sivulle. Keksin aina hienon alun ja periaatteessa kiinnostavan rungon tarinalle, mutten oikein ikinä todellista pointtia koko jutulle.

Mutta ehkä joskus vielä. En kuitenkaan halua, että kirjan kirjoittamisesta tulee sellainen klassisen tylsä "Sitten, kun pääsen eläkkeelle, kirjoitan kirjan" -projekti, joka varmaan kolmellatoista suomalaisella tusinasta on mielessään. Enkä ikinä haluaisi olla ammatiltani kirjailija, se vaikuttaa vähän tylsältä. Olisi hienompaa kirjoittaa kirjoja vain sivupolkuna jollekin muulle tekemiselle, kuten ulkoministeri Erkki Tuomioja joka ehti jotenkin kirjoittaa palkitun tietokirjan kaikkien kiireittensä keskellä.

Kirjoista tuli vielä mieleen Moby Dick. Se on äärimmäisen arvostettu klassikkoteos, jota lähes kaikki tuntuvat kehuvan ja jonka "jokaisen pitäisi" luultavasti joskus lukea. Luulen kuitenkin, etten itse tule ikinä lukemaan sitä. Se vaikuttaa kaiken siitä kuulemani perusteella niin raskaalta ja tylsältä, eikä minua oikein kiinnosta kalastus vaikka se minkälainen tahansa vertauskuvallinen prosessi olisikin. Venäläisklassikoiden kanssa on vähän sama juttu, niitäkään en ole lukenut. Mutta jonkun sellaisen ehkä jossain vaiheessa luen, uskoisin niin.

Ei kuitenkaan vielä tänä kesänä. Ei lupauksia.

Tweet