Hmm hmm hmm, tässä ei nyt ole paljon järkeä... En tiedä otsikosta, en keksinyt mitään erikoisempaa teemaa.
"Aika" sen takia, että näin tänään erästä ystävää, jota olin viimeksi nähnyt kunnolla vuoden 2005 lopulla. Siitä oli kulunut paljon aikaa. Olin jokseenkin ylpeä itsestäni, että sain soitettua hänelle ihan yhtäkkiä - en yleensä tee sellaista; odotan vain että minulle soitetaan (... eikä kukaan tietenkään soita).
Oli mukavaa nähdä häntä pitkästä aikaa, mutta oli surullista että hänellä ei ollut sitten viime näkemän mennyt kovin hyvin, vaan itse asiassa todella huonosti. Rankkoja juttuja. Toisaalta oli pelottavaa, että hänellä ei kuitenkaan ollut mennyt niin hirvittävän paljon huonommin kuin itselläni (riippuu ehdottomasti millä mittarilla ja millä aikavälillä asioita mitataan... tavallaan hänellä ei ollut edes mennyt niin huonosti kuin minulla vaikkapa 2 vuotta sitten), mutta hän oli vain antanut sille enemmän periksi. Tai ei siis sillä tavalla "antanut periksi"... vaan... hmm... tunnustanut tosiasiat ja yrittänyt tehdä asialle jotain. Mikä taas oli johtanut johonkin ja jne.
Uskon silti että hän tulee pärjäämään. Asiat vain vievät aikaa. (Haa, siinä se otsikko tuli taas. On tässä ehkä jotain järkeä...)
Täytyisi tavata useammin. Hölmöä että voi tulla yli 1,5 vuoden taukoja siihen että näkee jotain kaveria.
Koordinaatiokyky on nyt vähän heikko. Piti mennä vain kahville, mutta joinkin jotain muuta. Juon yleensä niin harvoin, että sitten pienempikin määrä tuntuu enemmältä. (Huh, sain deletoitua tästä yhden lauseen.)
Olimme entisessä 10th Floorissa, nykyisessä Loisteessa (?). En ollut ollut siellä aikaisemmin. Näkymät olivat aika kivat ja hintatasokin oli kohtalainen. Palvelu oli vähän... kummallista, mutta ihan ystävällistä.
Ennen 10th Flooria istuskelin tänään Espan puistossa. Siellä pitäisi hengailla useammin, se on aika kiinnostava paikka. On mukava katsella ohikulkijoita, etenkin ulkomaalaisia. Oksennus (tai joku) vain haisi aika pahasti.
Espan jälkeen menin istuskelemaan Kolera-altaan reunalle ja kuuntelemaan The Strokesia, mutta sitten alkoi sataa ja ukkostaa. Kastuin oikein kunnolla. En ollut kuunnellut Is This It? -albumia pitkään aikaan. Se on siinä mielessä jännä levy, että joka kerralla eri biisit kuulostavat parhaimmilta (mikä on hyvän levyn merkki). Tänään Trying Your Luck oli paras, se kertosäkeen riffi on cool.
Korvaan sattuu. Kello herättää töihin kuuden tunnin kuluttua.
The Strokes - Hard To Explain [lähde]
The Strokes - Trying Your Luck [lähde]
(Tähän voisi kirjoittaa jotain Strokesin sanoituksia, mutta ainakaan noissa kolmessa biisissä ei ole paljonkaan järkevää sisältöä... ainakaan tähän hetkeen mitään merkityksellistä. Tai sitten en vain huomaa...)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti