Oscar Wilde "suoritettu"

Olin kesästä asti kahlannut läpi kirjaa nimeltä The Complete Illustrated Works of Oscar Wilde ja sain sen loppuun vasta nyt. Harmittavaa, kun aina välillä kirjojen kanssa käy näin. Aivan hyvänkin kirjan kohdalla voi tulla kuukausien mittainen jumitus, kun oikein ikinä ei ole oikeanlaista halua lukea juuri sitä kirjaa.

Dorian Grayn muotokuvan olin lukenut jo muutama vuosi sitten, joten ajattelin että Oscar Wilden tuotannossa olisi varmasti muitakin helmiä, mutta asia ei ollut aivan näin. Gray oli Wilden ainoa varsinainen romaani, ja Complete Worksin muu sisältö oli novelleja, lastensatuja, näytelmiä ja runoja (okei, skippasin runot...) eikä mikään niistä ollut niin tiukka ja jännittävä kokonaisuus kuin Dorian Gray.

Wilden sadut olivat hyvin perinteisiä: jokin asia toistui niissä aina kolme kertaa ja ratkesi vasta kolmannella ja viimeisellä kerralla. Niiden lopuissa oli usein myös aavistuksen verran uskonnollisia opetuksia, mikä oli vähän lällyä.

Novellit ja näytelmät olivat ihan kohtalaisia ja paikoittain todella hyviäkin (The Importance of Being Earnest oli ehkä hauskin), vaikka näytelmiä on hieman hölmöä lukea tekstinä. Toisaalta se on ihan kätevää, pelkkien repliikkien myötä tarinoista tulee melko intensiivisiä. Myös esitystä ohjaavat kommentit olivat paikoin aavistuksen verran huvittavia: esimerkiksi kun hahmo suoltaa ensin tekstiä tyyliin "-- Or I will tear your body limb from limb, / And to the common gibbet nail your head / Until the carrion crows have stripped it bare. / Better you had crossed a hungry lioness / Before you came between me and my love." ja sitten ennen seuraavaa repliikkiä on ohje With more pathos!

1800-luvun kirjallisuudessa on aina se pieni ongelma, että tuon ajan maailmankuvaan ja moraaleihin joutuu lukiessa aina erikseen totuttautumaan. Jonkin tarinan järisyttäväksi tarkoitettu huippukohta voi olla esimerkiksi sellainen, että leskinainen unohtaa kutsuilla viuhkansa naimisissa olevan miehen taloon. 2000-luvun lukijasta tämä ei välttämättä tunnu kovin jännittävältä, mutta 120 vuotta sitten ajat olivat tietysti toiset ja viktoriaaniset käyttäytymiskoodit äärettömän tiukat.

Osa Oscar Wilden tuotannosta siis kärsii ajan kulumisesta, mutta osa taas on täysin ajatonta. Etenkin Dorian Grayn muotokuva voisi aivan hyvin tapahtua tällä vuosituhannella; Dorian Gray voisi olla vaikka IT-osakkeilla rikastunut tyhjäntoimittaja tai jotain vastaavaa.

Wildella on ollut vahva vaikutus myös pop-musiikkiin. Se kuuluu esimerkiksi The Smithsin, The Libertinesin ja Sueden kappaleissa ja yleisemmissäkin ideoissa välillä melko suoraankin.

MP3:
The Smiths - The Boy With The Thorn In His Side [lähde]
Suede - Animal Nitrate [lähde]
The Libertines - Time For Heroes [lähde]

Tweet