Pelasin tänään liikaa Tetristä. Kun yritin mennä nukkumaan ja suljin silmät, näin silti yhä Tetris-palasia.Mietin, voiko ihmisen luonteesta päätellä jotain sen perusteella, miten hän pelaa Tetristä. Itse yritän muodostaa sellaisia rakennelmia, joissa mahdollisimman monta riviä pyyhkiytyy pois yhdellä kertaa, kunhan vain juuri se oikea ratkaiseva palanen lopulta löytyy. Se ei välttämättä ole kaikkein viisainta: parempi olisi ratkaista rivi kerrallaan ja käännellä vaikka vähän epäsopivampiakin palasia oikeisiin kohtiin, sillä juuri täsmälleen sopivaa palikkaa ei ehkä tule koskaan.
En myöskään ikinä malta odottaa, että palaset putoavat paikoilleen omaa tahtiaan, vaan painan nuolinäppäintä alaspäin, jotta ne tippuisivat nopeammin. Välillä tästä hermoilusta tietysti seuraa se, että katsoo kohdan väärin, ja pala menee juuri yhden ruudun verran väärään kohtaan.
Periaatteessa siis tiedän, miten mahdollisimman hyvä tulos olisi saavutettavissa, mutta en kuitenkaan pelaa niin.
MP3: Anna Järvinen - Götgatan [lähde]
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti