Rottatouille / Gro Harlem Brundtland / vaaleanpunaiset vaniljatupakat / muuta

Rottatouille: Viimeinkin tänään pääsin näkemään Pixarin animaation Rottatouille. Minun on pitänyt mennä katsomaan se jo siitä lähtien, kun se viime syksyllä tuli teattereihin, mutta jotenkin en ole muka ehtinyt. Mutta tänään oli pakko, koska Rottatouille tuskin enää pyörii Helsingin kankailla kovin pitkään.

Pixarin elokuvat ovat aina olleet huippuhienon näköisiä ja vaikka luulin, että tietokoneanimaation ulkonäkö ei voisi enää Ihmeperheestä parantua, oli Rottatouille kuitenkin taas asteen verran komeampi. Esimerkiksi sellaiset vaikeat yksityiskohdat kuin saippuainen tiskivesi tai nahkatakin pinta näyttivät täydellisen aidoilta. Myös se, että animoidun ruuan näkeminen saa katsojan nälkäiseksi, on tekijöiltä melkoinen saavutus!

Tarinana Rottatouille ei kuitenkaan ehkä ollut aivan parhaimmasta päästä. Siinä oli yksi jotenkin todella ärsyttävältä ja turhalta tuntuva käänne ja siinä oli liikaa kliseitä. Yleensä suurin osa kliseistä ei haittaa lainkaan, mutta "sankari on alamaissa ja näkee murheellisen omakuvansa vesilätäkön pinnasta" on jo liian tylsä.

Rottatouille oli ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva joka tapauksessa. Esimerkiksi sen takia, että tarinan synkän kriitikkohahmon työhuone oli ruumisarkun muotoinen, tai sen takia että animoitu retro-Pariisi oli häikäisevän hieno. Mietin myös, tuntisikohan Jyrki Sukula edes pienen piston sydämessään tämän elokuvan nähdessään... huippukokin maine ja einesruoilla rahastaminen, jne. ...

Gro Harlem Brundtland: Tämän päivän Hesarissa kerrottiin, että Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland on työskennellyt Pepsin "neuvonantajana" ja pimittänyt siitä saamiaan tuloja Norjan verottajalta. En mieti niinkään verovilppiä, kuin sitä, miten Pepsin neuvonantajaksi voisi päästä. Se olisi unelmatyöni! Mutta kai sitä ennen täytyisi päästä Norjan pääministeriksi... Ei olisi hullumpi työ sekään. Brundtlandin urakehitys on ollut erittäin nousujohteinen.

Tupakat: Kaverini tuli eilen Belgiasta ja toi minulle tuliaisia: rasian pieniä voin makuisia kuivakakun paloja (yllättävän hyvä keksintö!) ja askin vaaleanpunaisia vaniljan makuisia savukkeita. Jälkimmäinen tuliainen oli vitsi, joka perustui siihen, että olin joskus kesällä kertonut hänelle aloittaneeni tupakoinnin, kun olin polttanut elämäni ensimmäisen ja viimeisen savukkeen. Paitsi ettei se nyt ehkä voikaan jäädä viimeiseksi... Vaikka vaaleanpunaiset tupakat tietysti vaikuttavat aika... arveluttavilta, kai jotain niin outoa on kuitenkin pakko kokeilla. En kuitenkaan aio avata askia vielä nyt, vaan odottelen ehkä jotain arvokasta tilaisuutta.

Muuta: Proseminaarin alkuun on nyt noin puolitoista vuorokautta. Eikä vieläkään mitään välkkyä ideaa aiheesta. Jotenkin ei silti huolestuta. Kumma juttu. Jotkut viikot vain ovat sellaisia, että mikään ei stressaa - ja jotkut sellaisia, että mikä tahansa aiheuttaa ahdistusta.

Muuta 2: Miksi Tennispalatsin elokuvasaleissa on ennen alkumainosten ja trailereiden alkamista keltahohtoinen valaistus? Mielestäni keltainen on elokuvan odottamiseen aivan väärä väri. Pitäisi olla sinistä tai violettia tai jotain vähän tunnelmallisempaa. Nyt paikalla istuessa on samanlainen tunnelma, kuin jos laittaa kesäpäivänä silmät kiinni ja katsoo suoraan aurinkoon. Mutta ilman lämpöä.

Muuta 3: Elokuvissa vieressäni istui kaksi aitoa pesunkestävää amista. He olivat pukeutuneet reisitaskumaastohousuihin, puhuivat "näyttökokeista" ja kertoivat toisilleen autovitsejä. Esimerkiksi: "Mistä 'Opel' on lyhenne? - 'Olen paska, en liiku.'" Mielestäni vitseissä on aina hyvin olennaista se tapa, jolla vitsi kerrotaan. Jos ensiksi vitsin kertoja ei pidä omaa juttuaan kovinkaan hauskana, ja toiseksi vitsin vastaanottaja ei tajua vitsiä, lopputulos on melkoinen pannukakku. "Mistä 'Ford' on lyhenne? 'Fix or repair daily.'" - "Hä?!?" - "'Fiks or re-pai-re deili', korjaa tai huolla päivittäin." No, ainakin tuo juttu - tai etenkin se miten se kerrottiin... varsinkin tavutus - viihdytti minua, jos ei heitä itseään.

P.S. Haluan vielä korostaa, etten yhtään väheksy ammattikoulutusta ja etenkään sen valitsevia ihmisiä. Mielestäni he ovat hyvin järkeviä, ja useamman nuoren kannattaisikin ehdottomasti valita ammattikoulu lukion sijaan. Mutta perus-stereotyyppiamikset jaksavat aina huvittaa.

MP3: Klaxons - No Diggity [lähde] Aivan loistava versio Blackstreetin klassikkohitistä vuodelta 1996!

[Edit 22.49] Muuta 4: "Gro Harlem Brundtland" olisi muuten hyvä nimi jonkinlaiselle teemapuistolle. Se olisi joku gangsterihuvipuisto.

Tweet