Iltapäivän ajatusryöppy

Aina iltapäivisin kun pääsen töistä, koen kovaa tarvetta kirjoittaa blogiin. Kotimatkalla mielessäni on joka kerta käynnissä valtaisa ajatusryöpytys, jonka haluaisin purkaa elegantisti täällä.

... Mutta siinä vaiheessa, kun avaan kotioven, kaikki ajatukset ovatkin jo ehtineet haihtua päästä. (Ehkä se tarkoittaa sitä, etteivät ne ole kovin laadukkaita tai ettei niitä oikeastaan olekaan kovin paljoa?) Pitäisi ehkä hankkia esimerkiksi minikannettava langattomalla yhteydellä, jotta voisin kirjoittaa jo matkan aikana.

Koska suurenmoiset ja tärkeät aatteet ovat jo tältä päivältä karanneet mielestäni, lisätään tähän loppuun siis muutama hyvin kliseinen, perusblogiasia:

#1 Tänään on hieno sää. Harmaata ja tuulista, mutta ei kylmää vaan päinvastoin jopa melko lämmintä. Takkisää. Mahtavaa! Kävelin siltaa pitkin yli tummanvihertävän veden, josta kalastajat nostivat pieniä hopeanhohtoisia kaloja, jotka sätkivät harmaalla asfaltilla.

#2 Tein äsken ehkä vasta toista kertaa nelivuotisen "opiskelu-urani" aikana opiskelijaruoista kaikkein perinteisintä: tonnikalapastaa (ei liity kaloihin kohdassa #1). Jotkut kai syövät sitä lähes joka päivä? Ehkä siihen silloin kyllästyisi, mutta ainakin nyt se oli mielestäni oikein hyvää. Tosin olenkin nykyään aivan erinomainen kokki (olen aivan tosissani tästä - eikä tämä ole edes pelkästään oma mielipiteeni). Oli pakko tehdä jotain ruokaa ennen kaupassakäyntiä, ettei koko ostoskori tulisi koostumaan kekseistä ja muista heräteostoksista.

#3 Töissä käyttämäni hands-free -kuuloke tekee parhaina päivinä hiuksistani mukavan kiehkuraiset korvan vierestä. Tukkamalli on tällä hetkellä erittäin Gallagher '96. Ja tämä on varmasti äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa.

#4 Menen illalla katsomaan elokuvaa The Brothers Bloom. Se ei ole saanut kovin hyviä arvosteluja, mutta pidän yleensä kaikista huijari- / rosvojutuista. Lisäksi siinä näyttelee sivuosassa Robbie Coltrane, joka onnistuu kaikessa, mitä ikinä tekeekin. Pitäisi ehkä matkalla poiketa Stupidoon (yritetään yhdessä pitää vielä jäljellä olevat oikeat levykaupat elossa, eikö?) ja hankkia uusi Arctic Monkeys? Jos uskaltaa. En ole aivan varma. Se vaikuttaa jotenkin pelottavalta levyltä. Tiedän, että se on varmasti vaativa albumi, mutta pelkään, että useidenkaan kuunteluiden jälkeen en tulisi pitämään siitä. Ja se olisi sääli, sillä jumaloin Arctic Monkeysia.

Ehkä oli vielä viideskin tällainen turha kohta, mutta nyt unohdin jo senkin. Blaah. Ja kaikki nämä kirjoitukset ovat vain täytettä, jotta en julkaisisi "Viikon viitosia" peräkkäin.

Tweet