06 marraskuuta 2007

Kokosbollar och Ahlgrens bilar


Uuteen paikkaan matkustaessa on aina jonkinlaisia paineita, sillä siellä pitäisi yleensä lyhyessä ajassa "nähdä" paljon kaikenlaista "tärkeää". Siksi onkin aina hauskempaa ja paljon rentouttavampaa matkustaa jonnekin, jossa on jo aiemmin käynyt. Silloin voi vain keskittyä syventämään kokemustaan ja nauttimaan rauhassa "epäolennaisistakin" asioista.

Ensinnäkin oli mahtavaa päästä takaisin Anno 1647 -hotelliin. Se on oikeasti yksi viihtyisimmistä hotelleista ikinä ja hinta/laatu -suhteeltaan täydellinen! Suosittelen Anno 1647:ää jokaiselle Tukholman-kävijälle. Jopa yleensä tylsältä vaikuttavat luontodokumentit muuttuvat kiehtoviksi, kun niitä voi seurata laajakuvatelevisiosta skandinaavisen tyylikkäässä aamiaissalissa samalla kun syö croissantteja kuudenlaisilla marmelaadeilla.

Muuten Ruotsin-vierailu koostui paikalliseen elämänmenoon tutustumisesta kaverin opastuksella. Hän asui kerrostaloksi muutetussa vanhassa koulurakennuksessa, mikä oli jotenkin todella ruotsalaista. Ihmiset säilyttivät tilavissa "rappukäytävissä" tavanomaisten lastenrattaiden ja polkupyörien lisäksi mm. biljardipöytiä, viherkasveja sekä kirjoilla täytettyjä kirjahyllyjä. Naapurit tervehtivät toisiaan luontevasti ja vilpittömästi ja sunnuntaina talossa oli jopa Halloween-juhlat!

"Pakollista" ohjelmaa oli sen verran, että kävimme Wasa-museossa. Jostain syystä en ollut käynyt siellä aikaisemmin, mutta se osoittautui yllättävän kiinnostavaksi. Idea rakentaa museo epäonnistumiselle (uponnut laiva), on melko hauska.

Minulla oli lähes koko matkan ajan suussa joko Ahlgrens bilar -karkkeja tai kokosboll-leivoksia. Jos mihinkä tahansa matkaan saa liitettyä paikallisen elintarviketeeman, se on aina hyvä asia.

Maanantai-illan Arcade Fire -konsertti oli oikein mainio, mutta ei mitenkään muuttanut elämääni. Annex oli kyllä juuri sopivan kokoinen tila bändille, ja yleisö hyppi kappaleiden tahdissa niin raivokkaasti, että parvekkeet huojuivat. Keikka olisi ollut varmasti paljon antoisampi, jos tuntisin bändin tuotantoa tarkemmin. Nyt tiesin vain "hitit" ja muutaman muun, joten paljon hyvää meni varmasti ohi.

Konserteissa käyminen alkaa ehkä tuntua jo vähän työltä, mutta tänään Helsinkiin palattuani minun oli yksinkertaisesti pakko saada lippu Kentin kolmannelle ja viimeiselle keikalle. Lippupalvelussa oli yksi (!) lippu jäljellä ja kiirehdin Kulttuuritalolle melkein suoraan kentältä. Nyt olen täysin puhki, mutta Kent on kyllä kaiken väsymyksen arvoinen. Kirjoitan siitä ehkä huomenna lisää, jos muistan enää yksityiskohtia. 5/5, joka tapauksessa.

Loistavan konsertin ja hyvän konsertin ero on siinä, että loistavan konsertin viimeinen kappale jää soimaan päähän - parhaimmillaan / pahimmillaan useaksi päiväksikin. Vaikka Arcade Firen Wake Up oli todella hieno esitys, Kentin Mannen i den vita hatten vei kyllä voiton. "... Och vi ska alla en gång dö".

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nimenomaan: vaikka matkailun avartavuuden nimissä olisikin ehkä hyväksi käydä kussakin (mahdollisimman monessa) kohteessa vain kerran, ne myöhemmät toisintovisiitit on kuitenkin aina paljon kivempia. Kun ei enää tarvi ressata siitä, että kaikki pakollinen tulee nähtyä. Toisaalta ne Nähtävyydetkin on kyllä useimmiten lähinnä ajan- ja rahanhukkaa - Wasa-museo on yksi harvoista poikkeuksista (olinkin viimeksi käydessäni niin nuori, että pääsin ilmaiseksi).

Sonja kirjoitti...

Voi olet niin oikeassa. Hyvän matkakokemuksen takana on kai käyttää aikaa sekä hengailuun ja kahviloissa istumiseen että niihin pakollisiin museoihin ja muihin kierroksiin.

Pete P. kirjoitti...

Joo, ja painottaisin erityisesti kahviloita. Yleensäkin olisi kivaa jos olisi arkielämässäkin enemmän aikaa (/rahaa) istuskella kahviloissa. On vaan ihan mahtavaa chillailla ja katsella bisnesmiesten katutapaamisia ja kuljetusautoja ja vartijoita ja turisteja ja muita tavallisia juttuja.

Ootko muuten englanninkielisessä maassa asuvana jo kuullut käytettävän verbiä "chillax"? :-P "He was chillaxing at the club"

Anonyymi kirjoitti...

Moikka.

Lueskelin vaihteeksi sun Nykin-päiväkirjoja. Olen lähdössä kyseiseen kaupunkiin parin viikon päästä. Ykkösvinkkejä???

-S

Pete P. kirjoitti...

Jiih, hyvää matkaa!

Mun vinkki on lähinnä että ota chillisti ja nauti yleisestä ilmapiiristä. Älä mene mihinkää, mihin tarvitsee jonottaa - se ei ole vaivan arvoista (poikkeuksena ehkä Staten Islandin lautta, mutta toisaalta se ei ole jonottamista vaan osa matkustamista). Esim. Empire State Building ei ole pakollinen kohde: on olemassa muitakin korkeita torneja jos haluaa katsella kaupunkia yläilmoista.

Parasta on syödä bageleita kahviloissa, hodareita kadulla, tuhteja aamiaisia tai lounaita dinereissa jne. Samalla näkee paikallisia ja saa todellisen kosketuksen kaupunkiin.

Yksittäisistä kohteista Central Park ois ehkä ykkönen, se on vaan sairaan makee kokonaisuus. Reunalla voi kuvitella, miltä tuntuis asua joissakin sitä ympäröivistä rakennuksista.

Pete P. kirjoitti...

Ja joo, MoMA pitää ehkä vielä mainita, se oli kyllä tosi siisti (siitä on varmaan siinä tokavikassa päiväkirjakohdassa).

Anonyymi kirjoitti...

Sinun käsitys "elintarviketeemasta" on kyllä hauska!

Pete P. kirjoitti...

Se on fakta. ;-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...