Top-asiat -lista pääsee puoliväliin (tämän jälkeen vasta alkavat todella mahtavat jutut, kuulkaas). Sijalla 5 on "uusi".
Pidän oikeastaan kaikesta uudesta. Uusi on aina parempi kuin vanha, alku on parempi kuin loppu, matkalle lähteminen on monesti kiinnostavampaa kuin perillä, lasi on aina jo puoliksi tyhjä. On olemassa sellainen käsite kuin "tylsistymiskynnys" (boredom threshold) ja itselläni se on melko matala. Kyse on myös uteliaisuudesta ja eksotiikasta: kaikki uusi ja erilainen on kiinnostavaa.
Aivan käytännössä esimerkiksi musiikin kuuntelussa uuden hakeminen tulee oudolla tavalla esille. Miksi pitää kuunnella Hard-Fita ja Razorlightia vaikka The Jam ja The Clashkin olivat olemassa ja tekivät samat asiat jo 30 vuotta sitten? Miksi aina pitää etsiä bändejä, jotka kuulostavat Beatlesiltä vaikka uudet eivät kuitenkaan takuulla voita alkuperäistä? Tai ruoassa: miksi pitää kokeilla kaiken maailman makusiirappipepsejä, vaikka alkuperäinen on jo hyväksi havaittu?
Alhaisesta tylsistymiskynnyksestä on sekä hyötyä että haittaa. Koulussa siitä oli hyötyä esimerkiksi äidinkielen aineita kirjoitettaessa: jokaiseen oli pakko keksiä jotain uutta ettei itse tylsistyisi, vaikka edellisiäkin toistamalla olisi varmasti saanut hyvät arvosanat. Pelkään, että suurimmat haittapuolet ovat vasta edessä: miten voisin kestää esimerkiksi tavallisia "yhdeksästä viiteen" -työaikoja taikka avioliittoa?
Juttelin "uudesta" erään ystävän kanssa, ja hän tarkensi että parempi termi olisi ehkä "hallittu uusi". Uusi on kivaa vain, jos siihen saa itse vaikuttaa. Yllätykset eivät useimmiten ole mukavia! Olen erittäin samaa mieltä, ja toisaalta kyllä kaikenlaiset rutiinit ja tuttuudetkin ovat tärkeitä. Ehkä kyse on tasapainosta.
26 marraskuuta 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
liam on oikeasti kuollut. se vaihdettiin vuonna 1998 toiseen tyyppiiin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Hehehe! Tuskin Liamia, mutta se että Noel olisi ollut poissa 1998-2004 olis ihan mahdollista. ;-)
ne saivat siis sinutkin!!!!!!!!111
Lähetä kommentti