
Joskus muinoin ajattelin, että tämä blogi kommentoisi vahvasti uutistapahtumia ja muita ajankohtaisia asioita. Syystä tai toisesta näin ei kuitenkaan ole tapahtunut - ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että useimpiin asioihin on vaikea keksiä kovinkaan omaperäistä näkökulmaa. Ja olisi tylsää vain joka päivä kirjoittaa esimerkiksi että "
Olen samaa mieltä tämänpäiväisen Hesarin pääkirjoituksen kanssa" tms. joten useimmiten on parempi jättää kokonaan kommentoimatta, kuin kirjoittaa jotain tylsää ja itsestäänselvää.
Eilinen Jokelan kouluammunta oli kuitenkin sen verran hirveä tapaus, että siitä on syytä kirjoittaa - vaikka sitten itsestäänselvyyksiäkin.
Ensinnäkin, on todella mahdotonta edes kuvitella miltä koulussa eilen kuolleiden omaisista tuntuu tällä hetkellä tai mitä ammuskelijan vanhemmat ajattelevat. Tunnelmat ovat varmasti aika lohduttomat.
Puheenvuoroja nuorison mielenterveysasioiden parantamisen ja aseiden saamisen hankaloittamisen puolesta alkoi kuulua jo heti eilen. Näihin tulisikin ehdottomasti kiinnittää huomiota, mutta on jälleen kovin typerää, että tarvitaan tämänkaltainen muistutus, jotta kyseiset asiat nousevat esille.
Kuten ulkomaisessa uutisoinnissa on (ehkä sensaatiohakuisesti) korostettu, internet ja etenkin
YouTube olivat vahvassa roolissa Jokelan tapahtumissa. Tässä asiassa on monta puolta. Vaikka muuten holhousta vastustankin, mielestäni nettiyhteisöissä tapahtuvaan kirjoitteluun pitäisi puuttua hanakammin ja tietyissä tilanteissa jopa rajoittaa ja sensuroida. Jokelan murhaaja olisi varmasti saanut sairaan innoituksensa amerikkalaistyylisiin kouluammuskeluihin ilman internetiäkin, mutta se toimi varmasti jonkinlaisena ylimääräisenä katalyyttinä hänen suunnitelmilleen. Jo se, että hänen mahtipontisen typerä julistuksensa oli verkossa satojen miljoonien mahdollisten käyttäjien nähtävillä, toi hänelle varmasti lisää itseluottamusta ja oikeutuksen tunnetta.
Tähän viittaa myös se, että tänään erilaisilta verkkosivuilta on löytynyt myös eilisiä murhia ihannoivia kannanottoja. Tällainen saa ainakin minut voimaan todella pahoin. On jo tarpeeksi iljettävää, että joku on niin hullu että tekee jotain tuollaista, mutta se että jotkut muut vielä ihannoivat sitä, ei ole mitään muuta kuin täysin sairasta. Kierre jatkuu: ihailihan eilinenkin murhaaja esimerkiksi Virginian ja Columbinen koulumurhia. Vaikka murhafanien enemmistö luultavasti onkin vain ymmärtämättömiä teinipoikia, ylipäänsä tällaisen mielialan olemassaolo on huolestuttavaa.
Tässä tulenkin oikeastaan tämän kirjoituksen pääajatukseen. Mielenterveyspalveluiden, aselakien ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi rakennettujen tukitoimien tulee ehdottomasti olla kunnossa, mutta mielestäni olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miksi joku ihminen pitää aseita, tappamista ja puolivillaisia "luonnonvalinnan teorioita" cooleina ja houkuttelevina asioina. Eivät tuollaiset ajatukset ja suunnitelmat synny tyhjästä.
En halua syyttää pelkkää mediaa, vaikkakin tämä pistää jälleen kerran miettimään miksi ylipäänsä "väkivalta" on yksi "viihteen" hallitsevimmista osa-alueista. Silti syiden etsimisen sijaan haluaisin uskoa, että keino saada murhia tai muita älyttömyyksiä hautovat ihmiset luopumaan järjettömistä ajatuksistaan löytyisi väkivallan demystifioinnista. Jotenkin pitäisi saada osoitettua, että "salaperäiset pyssysankarit" eivät ole mitään profeettoja, jotka tuovat esille totuuksia joita koko muu maailma kieltäytyy näkemästä. He ovat vain mielikuvituksettomia surkimuksia, jotka eivät osaa ratkaista ongelmia muuten kuin väkivallalla eivätkä näe peilistä omia vikojaan.
Tämä on nyt ehkä vähän julmasti sanottu, mutta jos olet huippuarvosanoja saava lukiolaispoika joka ei ole kavereiden keskuudessa kovin suosittu, aseharrastusta ja natsikirjallisuutta parempi vaihtoehto olisi vaikkapa kestävyysjuoksu ja kunnallispolitiikka. Ne vain eivät vaikuta yhtä jännittäviltä ja tummanpuhuvan tyylikkäiltä, ja nimenomaan tähän asiaan pitäisi jollain tapaa saada jonkinlainen muutos. Vaikeampi tietysti sanoa, miten siinä voitaisiin onnistua. Jonkinlainen valtakunnallinen "Väkivalta on säälittävien ressukoiden juttu" (tms.) -kampanja olisi ehkä paikallaan.
Liittyen vielä eilisten tapahtumien uutisointiin, antaisin sekä
YLE:lle että
MTV3:lle arvosanan "heikko" (Nelosta en nähnyt). YLE:n klo 14.30 ylimääräiset uutiset kestivät viisi minuuttia ja ankkuri vain luki niissä saman uutistekstin, joka oli jo ollut verkossa jonkin aikaa. Klo 15 uutisissa YLE:llä oli jo toimittaja paikan päällä, mutta ääniyhteys oli huono ja toimittaja hymyili hermostuksissaan, mikä antoi oudon vaikutelman. Suomalaisella televisiolla ei vain ole kokemusta ja rutiinia uutisoida tämänkaltaisia äkkinäisiä tapahtumia. Eikä se ole vain resursseista kiinni - kai nyt YLE ja kouluammuskelu Vantaalla ovat kokoluokaltaan suhteellisen samanlaisia kuin esimerkiksi
BBC ja Lontoon metropommit vuonna 2005.
MTV puolestaan haastatteli iltapäivällä miestä, jonka kahdesta lapsesta toinen oli yhä koulun sisällä. Mies oli selvästi melko epävakaassa tilassa, jolloin mikrofonin tyrkkääminen hänen eteensä oli mielestäni melko kyseenalainen teko. Mediafloppien huipennus tapahtui kuitenkin vasta illemmalla
A-Studiossa, kun toimittaja
Petri Sarvamaa juonsi
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan
Antti Melanderin sanoin "
-- Ja koska puhumme tässä nimenomaan nuorista, meillä on nyt studiossa nuori: Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja --". Mitä ihmettä?
Jokelan tapaus vei siis hyvin sekaviin tunnelmiin. Toivon, että yhteiskunta julkisen keskustelun kautta saa tästä tragediasta irti joitain älykkäitä ja todellisia ratkaisuja ettei tällaista tarvitsisi tapahtua enää uudelleen. Pahoin pelkään, että se saattaa kuitenkin olla turha toivo.