Pääsin tänään kaverin luona kokeilemaan Nintendo Wii'tä ensimmäistä kertaa. Olen suuren luokan Nintendo-fani: 7 - 12 -vuotiaana pelasin alkuperäistä Nintendoa ja Super Nintendoa lähes joka päivä. Nintendo oli tuolloin yhtä olennainen osa elämää, kuin syöminen ja nukkuminen. 1990-luvun lopussa Nintendo kuitenkin jäi yleisesti Sonyn PlayStationin varjoon. Itse siirryin Nintendosta enemmän tietokonepeleihin.Nintendon uusin konsoli, langattomuutta hyödyntävä Wii on kuitenkin jälleen nostanut Nintendon ykkösnimeksi konsolimaailmassa. Yhtiön pelit ovat aina olleet ennakkoluulottomia, mutta viime aikoina epäkonventionaalinen suunnittelu on tuotu myös itse koneisiin: esimerkiksi GameBoyn seuraajaa DS:ää ohjataan kosketusnäytöllä ja Wii'tä tosiaankin langattomalla ohjaimella. Riskinotto on kannattanut: voin kuvitella, että Wii'n hankkivat sellaisetkin ihmiset, joita konsolipelaaminen ei perinteisesti ole kiinnostanut.
Itse pääsin tällä kerralla kokeilemaan Wii Sportsia ja Wii Fitiä. Sports sisältää monenmoista urheilupeliä tenniksestä nyrkkeilyyn ja Fit kaikenlaisia kunnonkoettajia aerobicista hulavanteen pyöritykseen. Piuhaton ohjain ja Fit-pelissä käytettävä tasapainolauta tekevät peleistä todellisen kokemuksen: esimerkiksi nyrkkeilyssä täytyy oikeasti heiluttaa käsiä ja mäkihypyssä ponnistaa jaloilla. Homma on todella addiktoivaa ja läkähdyttävää! Hiki nousee pintaan, mutta silti on vain pakko lausua maagiset Nintendo-sanat: "Yksi kerta vielä..."
Olin kuullut ylistäviä kommentteja Wii'stä aiemminkin, mutta en ollut kuvitellutkaan, että laite ja sen pelit ovat todellisuudessa aivan näin koukuttavia. Enkä kokeillut vielä edes MarioKartia... Suosittelen Wii'tä kaikille ihmisille riippumatta siitä, kiinnostavatko konsolipelit yleensä. Wii on enemmän kuin pelikonsoli, se on todella uudenlainen todellisuudenlaajentaja ja -jatke. Voin helposti kuvitella, mihin käyttäisin kaiken vapaa-aikani, jos oman television vieressä nököttäisi valkoinen Wii-mötikkä...
MP3: The Last Shadow Puppets - S.O.S. (Rihanna cover) [lähde] Kyllä!
Tekstit
3 kommenttia:
Konsolipelaaminen on kyllä niin parhautta. Joskus kakarana tuli hakattua kaikki kesät Nintendo 64:lla Mario Kartia. Se kuuluu edelleen suosikkipeleihin vaikka en olekaan sitä päässyt sen koommin pelaamaan. Kasibittinen nintendo löytyy itseltäkin kyllä. Oon muuten aika haka Super Mario Bros 3:ssa :D
Just viime vkl kokeilin Wiin MarioCartia. Aika koukuttava se on silloin kun ei tuskaistu siihen kun tippuu kuudetta kertaa jonnekin tyhjään. Pientä agressioidenpurkua :D
Mullakin kyllä pyörii nyt se Wiin MarioKart päässä aika pahasti... pääsisipä sitä joskus kokeilemaan. Oon valehtelematta ihan paras Super MarioKartissa, ja voin todistaa väitteeni Battlessa tai 150cc:ssä milloin tahansa! ;-)
Lähetä kommentti