Massive Attackin Risingson on mielestäni ehkä maailman pelottavin musiikkiesitys. Se karmii selkäpiitä jopa päivänvalossa: pari viikkoa sitten kävelin Kampin kauppakeskuksen läpi Risingsonin soidessa korvakuulokkeissa ja se sai jopa siistin ja kliinisen ostosparatiisin vaikuttamaan vainoharhaiselta ja vieraannuttavalta paikalta. Miltäköhän Risingson tuntuisi esimerkiksi pimeässä huoneessa ukkosella?
Risingson ei pelottele yllätyksillä tai efekteillä, vaan hitaasti hiipivällä klaustrofobisella tunnelmalla, joka aivan kirjaimellisesti saa kuulijan veren sakkautumaan. Ainakin itselläni suonet tuntuvat menevän ihan oikeasti aivan elottomiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Daddy G:n matala ja käheä, jotenkin haudantakaiselta kuulostava ääni lipuu mukaan toisessa säkeistössä.
Kappaleen video on ehkä hieman liian alleviivaava, mutta se kyllä tavoittaa jotain biisin hyytävästä olemuksesta. Vielä parempaa on kuitenkin laittaa silmät kiinni ja kuvitella itse...
10 heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti